Debian GNU/Linux 4.0 ("etch"), Alpha julkistusmuistio ----------------------------------------------------- Josip Rodin, Bob Hilliard, Adam Di Carlo, Anne Bezemer, Rob Bradford, Frans Pop (tällä hetkellä), Andreas Barth (tällä hetkellä), Javier Ferna'ndez-Sanguino Pen~a (tällä hetkellä), Steve Langasek (tällä hetkellä) $Id: release-notes.en.sgml,v 1.312 2007/08/16 22:24:38 jseidel Exp $ ------------------------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------------------- Sisällys -------- 1. Johdanto 1.1. Tämän ohjeen vioista ilmoittaminen 1.2. Päivitysraporteilla avustaminen 1.3. Tämän ohjeen lähteet 2. Mitä uutta Debian GNU/Linux versiossa 4.0 2.1. Mitä uutta jakelussa? 2.1.1. Paketinhallinta 2.1.2. debian-volatile on nyt virallinen palvelu 2.2. Järjestelmän parannuksia 2.3. Suuria ytimeen liittyviä muutoksia 2.3.1. Muutoksia ytimien paketoinnissa 2.3.2. Uudet käynnistyksen muistilevyjä tekevät apuohjelmat 2.3.3. Ajoaikainen `/dev' hallinnointi ja laitteistotunnistus 3. Asennusjärjestelmä 3.1. Mitä uutta asennusjärjestelmässä? 3.1.1. Suuret muutokset 3.1.2. Asennuksen automatisointi 3.2. Pakettimittari 4. Päivitys aikaisemmista versioista 4.1. Valmistautuminen päivitykseen 4.1.1. Ota varmuuskopio tiedostoista ja asetustiedoista 4.1.2. Kerro käyttäjille etukäteen 4.1.3. Valmistaudu pelastustöihin 4.1.4. Valmistele turvallinen ympäristö päivitykseen 4.1.5. Tuki 2.2-ytimille on lopetettu 4.2. Järjestelmän tilan tarkistaminen 4.2.1. Tutki paketinhallinnan kesken olevat toimenpiteet 4.2.2. APT-pinning pois käytöstä 4.2.3. Pakettien tilan tarkistus 4.2.4. Epäviralliset lähteet ja takaisinsiirrokset 4.3. Pakettien merkintöjen poistaminen käsin 4.4. APT-lähteiden valmistelu 4.4.1. APTin Internet-lähteiden lisäys 4.4.2. APT:n paikallisten lähteiden lisäys 4.4.3. APT romppulähteiden lisäys 4.5. Pakettien päivitys 4.5.1. Istunnon "nauhoittaminen" 4.5.2. Pakettiluettelon päivitys 4.5.3. Varmistu tilan riittävän päivitykseen 4.5.4. Suppea järjestelmän päivitys 4.5.5. Ytimen päivittäminen 4.5.6. Lopun järjestelmän päivitys 4.5.7. Pakettien digitaaliset allekirjoitukset 4.5.8. Mahdollisia pulmia päivityksen aikana 4.6. Ytimen ja siihen liittyvien pakettien päivittäminen 4.6.1. Ytimen metapaketin asennus 4.6.2. 2.6-ytimen päivittäminen 4.6.3. 2.4-ytimen päivittäminen 4.6.4. Laitenumeroiden uusjako 4.6.5. Käynnistystoimintojen ajoitus 4.7. Muistettavaa ennen seuraavaa käynnistystä 4.7.1. Siirtyminen pois devfs:stä 4.7.2. mdadm:n päivitys 4.8. Valmistautuminen seuraavaan julkaisuun 4.9. Deprecated packages 4.10. Vanhentuneet paketit 4.10.1. Siirtymäpaketit 5. Hyvä tietää julkaisusta etch 5.1. Mahdollisia pulmia 5.1.1. udev:iin liittyviä laitepulmia 5.1.2. Jotkin sovellukset eivät ehkä enää toimi 2.4-ytimellä. 5.1.3. Joihinkin verkko-osoitteisiin ei pääse TCP:llä 5.1.4. APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut 5.1.5. Verkon käynnistystoimien asynkronisuus voi aiheuttaa oikkuja 5.1.6. Vaikeuksia käytettäessä WPA-turvattua langatonta verkkoa 5.1.7. Pulmia tiedostonimien ei-ASCII-merkkeistä 5.1.8. Sound stops working 5.2. Päivitys 2.6-ytimeen 5.2.1. Näppäimistön asetukset 5.2.2. Hiiren asetukset 5.2.3. Ääniasetukset 5.3. XFree86:stä X.Orgiin siirtyminen 5.4. Useissa sovelluksissa ei ole tukea 8-bittisille näytöille 5.5. Päivitys eximistä exim4:ään 5.6. Apache2:n päivitys 5.7. Zopen ja Plonen päivittäminen 5.8. Jokerimerkkien lavennus GNU tar:issa 5.9. NIS ja Network Manager 5.10. Ei-tietoturvalliset php-asetukset hylätty 5.11. Mozilla-tuotteiden tietoturvatilanne 5.12. KDE-työpöytäympäristö 5.13. GNOME-työpöytäympäristön muutokset ja tuki 5.14. Oletusmuokkain 5.15. Message of the day 5.16. Not default support for unicode in emacs21* 6. Lisätietoja käyttöjärjestelmästä Debian GNU/Linux 6.1. Lisää lukemista 6.2. Apua löytyy 6.2.1. Postilistat 6.2.2. IRC 6.3. Vioista ilmoittaminen 6.4. Debianin avustaminen A. sarge-järjestelmän hallinnointi A.1. sarge-järjestelmän päivitys A.2. Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen ------------------------------------------------------------------------------- 1. Johdanto ----------- Tämän julkistusmuiston ensisijaisia tavoitteita on kertoa käyttäjille Debian-jakelun tämän julkaisun suurista muutoksista, tarjota tietoa turvallisesta päivityksestä edellisestä julkaisusta ja viimekseksi varoittaa käyttäjiä mahdollisesti vastaantulevista seikoista päivitettäessä tai käytettäessä julkaisua etch. Huomaathan, että on mahdotonta luetella kaikkia tunnettuja seikkoija, ja siksi valinta on tehty seikan odotetun näkyvyyden ja vaikutuksen yhdistelmän pohjalta. Tämän julkaisun uusin versio on aina saatavilla osoitteesta http://www.debian.org/releases/stable/releasenotes. Jos lukemasi versio on kuukautta vanhempi[1], halunnet noutaa uusimman version. Huomaa, että tuemme ja dokumentoimme vain päivitykset edellisestä Debianin versiosta (tässä tapauksessa päivitys versiosta sarge). Jos on päivitettävä vanhemmasta versiosta, ole hyvä ja tutustu julkistusmuistion aikaisempiin painoksiin ja päivätä ensin julkaisuun sarge. [1] Päiväys on PDF-version etusivulla ja HTML-version sivun alatunnisteessa 1.1. Tämän ohjeen vioista ilmoittaminen --------------------------------------- Kaikki tässä ohjeessa kuvatut päivityksen vaiheet on pyritty testaamaan ja myöskin kaikki esiin tulevat pulmat on pyritty ennakoimaan. Jos kuitenkin uskot löytäneesi vian tästä ohjeistosta (väärää tai puuttuvaa tietoa), ole hyvä ja tee vikailmoitus vianseurantajärjestelmään (http://bugs.debian.org/) paketille `release-notes'. 1.2. Päivitysraporteilla avustaminen ------------------------------------ Kaikki käyttäjiltä tuleva tieto päivityksestä julkaisusta sarge julkaisuun &etch on tervetullutta. Jos haluat avustaa, jaa kokemuksesi vikailmoituksella vianseurantajärjestelmään (http://bugs.debian.org/) paketille `upgrade-reports'. Pyydämme pakkaamaan kaikki liitteet ohjelmalla `gzip'. Ilmoita seuraavat tiedot lähettäessäsi päivitysraporttia: * Pakettitietokannan tila päivitystä ennen ja jälkeen: `dpkg':n tietokannan tila on saatavilla tiedostossa `/var/lib/dpkg/status' ja `aptitude':n pakettitilatieto on tiedostossa `/var/lib/aptitude/pkgstates'. Ennen päivitystä olisi pitänyt tehdä varmuuskopio kuten kerrottiin kohdassa Kohta 4.1.1, `Ota varmuuskopio tiedostoista ja asetustiedoista', mutta näiden tietojen varmuuskopiot löytyvät myös hakemistosta `/var/backups'. * Ohjelmalla `script' tehdyt istunnon lokit, kuten kerrottiin kohdassa Kohta 4.5.1, `Istunnon "nauhoittaminen"'. * Ohjelman `aptitude' lokit tiedostosta `/var/log/aptitude'. Huomaa: lokeista olisi etsittävä ja poistettava arkaluontoiset ja/tai luottamukselliset tiedot ennen niiden liittämistä vikailmoitukseen koska se kirjataan julkiseen tietokantaan. 1.3. Tämän ohjeen lähteet ------------------------- Tämä ohje tuotetaan sovelluksella `debiandoc-sgml'. Julkaisumuistion lähdetekstit ovat saatavilla _Debian Documentation Project_in CVS-varastoalueelta. Yksittäisen tiedoston voi katsoa netistä selainkäyttöliittymällä (http://cvs.debian.org/ddp/manuals.sgml/release-notes/?root=debian-doc) jolloin näkee myös sen muutoshistorian. Lisätietoja CVS:n käytöstä löytyy Debian Documentation Projectin CVS-sivuilta (http://www.debian.org/doc/cvs). ------------------------------------------------------------------------------- 2. Mitä uutta Debian GNU/Linux versiossa 4.0 -------------------------------------------- Tämä julkaisu lisää virallisen tuen AMD64-arkkitehtuurille, joka tukee 64-bittisiä suorittimia sekä Inteliltä (EM64T) että AMD:ltä (AMD64). Edellisen julkaisun, Debian GNU/Linux 3.1 ("sarge"), aikana oli saatavilla epävirallinen versio tästä siirroksesta. Virallinen tuki Motorola 680x0 ("m68k") -arkkitehtuurille on lakkautettu, koska siirros ei täyttänyt Debianin julkaisupäälliköiden asettamia kriteerejä. Tärkein syy oli tehokkuus ja rajoitettu ylävirran tuki oleellisille työkaluketjun osille. Tästäkin huolimatta m68k-siirroksen voi odottaa pysyvät aktiivisena ja käytettävissä asennuksiin vaikkakaan se ei ole osa tätä virallista vakaata julkaisua. Virallisesti tuetut arkkitehtuurit Debian GNU/Linux versiossa etch ovat: * Intel x86 ("i386") * Alpha ("alpha") * SPARC ("sparc") * PowerPC ("powerpc") * ARM ("arm") * MIPS ('mips' (big-endian) and 'mipsel' (little-endian)) * Intel Itanium ("ia64") * HP PA-RISC ("hppa") * S/390 ("s390") * AMD64 ("amd64") Lisätietoja siirroksen tilasta ja siirroskohtaisia tietoja voi lukea sivulta Debianin siirroksien www-sivuilta (http://www.debian.org/ports/alpha/). 2.1. Mitä uutta jakelussa? -------------------------- Tämä Debianin julkaisu tuo mukanaan taas kerran enemmän ohjelmistoja kuin edeltäjänsä sarge. Jakelu sisältää yli 6500 uutta pakettia, jolloin paketteja on yhteensä yli 18200. Useimmat jakelun ohjelmistoista on päivitetty: lähes 10700 ohjelmistopakettia (se on 68 % version sarge paketeista). Lisäksi merkittävä määrä paketteja (yli 3500, 23 % sargen paketeista) on poistettu jakelusta erinäisistä syistä. Näihin et tule näkemään päivityksiä, ja ne merkitään "vanhentuneiksi" paketinhallintatyökaluissa. Tässä julkaisussa Debian GNU/Linux vaihtaa XFree86:sta 7.1-julkaisuun X.Orgista, joka tukee suurempaa määrää laitteistoa ja jossa on parempi laitteistotunnistus. Tämä mahdollistaa Compizin käytön, joka on eräs ensimmäisistä koontavista ikkunointiohjelmista X-ikkunointijärjestelmälle, ottaen täyden hyödyn laitteiston OpenGL-kiihdytyksestä tuetuilla laitteilla. Debian GNU/Linuxin julkaisussa on taas mukana useita työpöytäsovelluksia ja -ympäristöjä. Muiden muassa mukana on nyt työpöytäympäristö GNOME 2.14[1], KDE 3.5.5a, ja Xfce 4.4. Myös toimistosovellukset on päivitetty, mukaan lukien toimisto-ohjelmistot OpenOffice.org 2.0.4a ja KOffice 1.6 sekä GNUcash 2.0.5, GNUmeric 1.6.3 ja Abiword 2.4.6. Muiden työpöytäsovellusten päivityksiin kuuluvat päivitys Evolutionin versioon 2.6.3 ja Gaimin versioon 2.0. Myös Mozilla-ohjelmisto on päivitetty, ja ja sen tärkeimpien sovellusten nimet vaihdettu: `iceweasel' (versio 2.0.0.2) on tuotemerkitön `Firefox'-selain ja `icedove' (versio 1.5) on tuotemerkitön `Thunderbird' sähköpostiohjelma. Lukuisten muiden päivitysten lisäksi tässä julkaisussa on seuraavat ohjelmapäivitykset: * GNU C kirjasto, versio 2.3.6 * GNU Compiler Collection 4.1 oletuskääntimenä * ohjelmointikielten tulkkeja: Python 2.4, PHP 5.2 * palvelinohjelmia: * sähköpostipalvelimia: Exim 4.63 (uusien asennusten oletussähköpostipalvelin), Postfix 2.3, Courier 0.53, Cyrus 2.2 * webbipalvelimia: Apache 2.2, fnord 1.10 * tietokantapalvelimia: MySQL 5.0.32, PostgreSQL 8.1 * OpenSSH-palvelin, versi 4.3 * nimipalvelimia: Bind 9.3, maradns 1.2 * hakemistopalvelin: OpenLDAP 2.3 Virallinen Debian GNU/Linux-jakelu toimitetaan nyt 19 - 23 CD-levyllä (riippuen arkkitehtuurista), ja lisäksi on vastaava määrä lähdekoodi-CD-levyjä. Jakelun DVD-versio on myös saatavilla. [1] Joitakin moduuleita on versiosta GNOME 2.16 2.1.1. Paketinhallinta ---------------------- `aptitude' on suositeltavin ohjelma paketinhallintaan päätteeltä. `aptitude' tukee useimpia `apt-get'in komentorivitoimintoja ja lisäksi se on osoittautunut paremmaksi riippuvuusratkaisijaksi kuin `apt-get'. Jos käytät vielä `dselect'iä, kannattaa vaihtaa `aptitude' paketinhallinnan viralliseksi edustaohjelmaksi. Julkaisuun etch on toteutettu kehittynyt ristiriitojen ratkaisin `aptitude':en. Se pyrkii löytämään parhaan ratkaisun havaitessaan pakettien välisten riippuvuuksien muutosten aiheuttamia ristiriitoja. _Tietoturvallinen APT_ on nyt saatavilla julkaisussa etch. Tämä ominaisuus lisää Debian GNU/Linuxin tietoturvaa helpottamalla vahvan salauksen käyttöä ja tukemalla digitaalisia allekirjoituksia noudettujen pakettien todentamiseen. Tässä julkaisussa on mukana `apt-key'-työkalu jolla lisätään uusia avaimia apt:n avainrenkaaseen, jossa oletusarvona on vain Debianin arkiston nykyinen allekirjoitusavain, joka tulee paketissa `debian-archive-keyring'. Oletusasetuksilla `apt' varoittaa nyt jos paketteja noudetaan tunnistamattomista lähteistä. Tulevat julkaisut saattavat pakottaa kaikki paketit varmennettaviksi ennen noutamista. Epävirallisten apt-varastoalueiden ylläpitäjiä kehoitetaan luomaan salakirjoitusavain ja allekirjoittamaan Release-tiedostonsa, sekä tarjoamaan tietoturvallisen tavan julkisten avaimiensa jakeluun. Lisätietoja: apt(8), luku Package signing in Debian (http://www.debian.org/doc/manuals/securing-debian-howto/ch7#s-deb-pack-sign) _Securing Debian Manual_:issa ja Debian Wiki (http://wiki.debian.org/SecureApt). Toinen ohjelmaan `apt' lisätty ominaisuus on mahdollisuus noutaa vain tiedoston `Packages' edellisen päivityksen jälkeiset muutokset. Tästä ominaisuudesta kertoo lisää Kohta 5.1.4, `APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut'. 2.1.2. debian-volatile on nyt virallinen palvelu ------------------------------------------------ _debian-volatile_:sta, joka esiteltiin epävirallisen palveluna sarge-julkaisun myötä, on nyt tullut virallinen Debian GNU/Linux-palvelu. Tämä tarkoittaa nyt käytettävän `.debian.org'-osoitetta[1]. Varmistuthan, että päivität `/etc/apt/sources.list'-tiedostoa vastaavasti mikäli käytit jo aiemmin tätä palvelua. _debian-volatile_ antaa käyttäjien päivittää helposti vakaan julkaisun sellaisia paketteja, joiden sisältämä tieto vanhenee nopeasti. Esimerkkejä ovat virustutkaimien allekirjoitusluettelot tai roskapostisuodatinten tunnistusjoukot. Lisätietoa ja luettelo peileistä löytyy arkiston www-sivulta (http://volatile.debian.org/). [1] Vanha `volatile.debian.net'-osoite pysyy vielä käytössä toistaiseksi. 2.2. Järjestelmän parannuksia ----------------------------- Jakeluun on tehty lukuisia muutoksia joista hyötyvät etch-julkaisun uudet asennukset, mutta jotka eivät välttämättä tule automaattisesti käyttöön päivitettäessä julkaisusta sarge. Tämä osa on yleiskatsaus huomattavimpiin muutoksiin. Ohjelmankehityksen peruspakettien prioriteettia on madallettu Useat ennen prioriteetilla _standard_ olleet ohjelmankehityspaketit ovat nyt prioriteetilla _optional_, mikä tarkoittaa ettei niitä enää asenneta oletusarvona. Näihin kuuluvat vakio C/C++-käännin, `gcc', sekä joitakin muita ohjelmia (`dpkg-dev', `flex', `make') ja headers-tiedostoja (`libc6-dev', `linux-kernel-headers'). Jos nämä paketit halutaan järjestelmään, on helpoin tapa niiden asentamiseen paketti `build-essential', jonka riippuvuudet saavat useimmat niistä asentumaan. SELinuxin prioriteetti on standard, mutta oletuksena on ettei sitä oteta käyttöön SELinuxin tukeen tarvittavien pakettien prioriteetiksi on nostettu _standard_. Tämän ansiosta ne oletusarvona asennetaan uusissa asennuksissa. Jo asennettuun järjestelmään SELinux saadaan asennettua komennolla: # aptitude install selinux-basics Huomaa oletusarvon olevan, _ettei_ SELinuxia oteta käyttöön. Tietoa SELinuxin asetuksista ja käyttöönotosta löytyy Debian Wikistä (http://wiki.debian.org/SELinux). Uusi oletus inet-päätaustaprosessille Julkaisussa etch oletus inet-päätaustaprosessille on `openbsd-inetd' eikä `netkit-inetd'. Sitä ei käynnistetä jos minkään palvelun asetuksia ei ole tehty, mikä on oletustilanne. Uusi oletuspäätaustaprosessi asennetaan automaattisesti päivityksessä. Oletus `vi'-kloonille on muuttunut Oletuksena asennettava `vi'-klooni on nyt supistettu versio teksturista `vim' (`vim-tiny') eikä `nvi'. Muutoksia tiedostojärjestelmien `ext2'/`ext3' oletusominaisuuksissa Uusia ext2 ja ext3 tiedostojärjestelmiä luotaessa ovat ominaisuudet _dir_index_ ja _resize_inode_ oletusarvona käytössä. Ensimmäinen ominaisuus nopeuttaa paljon tiedostoja sisältävien hakemistojen käsittelyä; toinen mahdollistaa tiedostojärjestelmän koon muuttamisen lennossa (ts. kun se on liitettynä). Julkaisusta sarge päivittävät voivat harkita _dir_index_:in ottamista käyttöön ohjelmalla `tune2fs'[1]; Ominaisuutta _resize_inode_ ei voi ottaa käyttöön jos tiedostojärjestelmä on jo tehty. Tiedostojärjestelmän ominaisuudet voi tarkistaa komennolla `dumpe2fs -h'. Julkaisun etch oletus merkkikoodaukselle on UTF-8 Uusissa Debian GNU/Linux -asennuksissa merkkikoodauksen oletusarvo on UTF-8. Moniaat sovellukset on myös asetettu käyttämään UTF-8:aa oletuksena. Käyttäjät jotka päivittävät julkaisuun etch ja haluavat vaihtaa UTF-8:aan joutuvat tekemään ympäristön asetukset ja maa-asetuston uudestaan. Järjestelmäkohtainen oletus voidaan vaihtaa komennolla `dpkg-reconfigure locales';. Valitse ensin kielelle ja maalle sopiva UTF-8-maa-asetusta ja valitse se sitten oletukseksi. Huomaa UTF-8:aan vaihtamisen tarkoittavan että joutunet myös muuntamaan vanhoissa tiedostoissa merkistön UTF-8:ksi. Paketissa `utf8-migration-tool' on työkalu joka ehkä helpottaa muunnosta. Tuo paketti on kuitenkin saatavilla vain epävakaasta jakelusta koska se ei valmistunut ajoissa julkaisuun etch. Suositellaan ihan oikeasti tietojen ja asetusten varmuuskopiointia ennen työkalun käyttöä. Huomaa että jotkin sovellukset eivät ehkä vielä toimi oikein UTF-8-ympäristössä, enimmäkseen näyttöongelmien vuoksi. Debian Wiki (http://wiki.debian.org/Sarge2EtchUpgrade) sisältää lisätietoja julkaisujen sarge ja etch välisistä eroista. [1] Ilmaisimen _filetype_ pitäisi olla jo asetettu useimmissa tiedostojärjestelmissä, paitsi ehkä järjestelmissä jotka asennettiin ennen julkaisua sarge. 2.3. Suuria ytimeen liittyviä muutoksia --------------------------------------- Debian GNU/Linux 4.0 toimitetaan ytimen versiolla 2.6.18 kaikille arkkitehtuureille; julkaisu on silti enimmäkseen [1] yhteensopiva 2.4-ytimien kanssa, mutta Debian ei enää toimita eikä tue 2.4-ytimen paketteja. Ytimessä itsessään ja ytimien paketoinnissa Debiania varten on tapahtunut suuria muutoksia. Jotkin näistä muutoksista mutkistavat päivitystä ja saattavat aiheuttaa pulmia käynnistettäessä järjestelmää uudelleen kun on päivitetty julkaisuun etch. Tämä osa sisältää katsauksen tärkeimpiin muutoksiin; mahdollisista pulmista ja tietoa niiden selvittämisestä on myöhemmissä luvuissa. Jos käytät nyt 2.4-ydintä, olisi Kohta 5.2, `Päivitys 2.6-ytimeen' luettava huolellisesti. [1] Jotkin yksittäiset paketit eivät ehkä enää toimi oikein 2.4-ytimellä; katso Kohta 5.1.2, `Jotkin sovellukset eivät ehkä enää toimi 2.4-ytimellä.'. 2.3.1. Muutoksia ytimien paketoinnissa -------------------------------------- Uudet nimet ytimen paketeille Nimiavaruutta on siistitty muuttamalla kaikkien Linux-ydinten pakettien nimet muodosta `kernel-*' muotoon `linux-*'. Tämä helpottaa muiden kuin Linux-ydinten lisäämistä Debianiin tulevaisuudessa. Mikäli mahdollista, on poistetuista paketeista tehty tyhjiä siirtymäpaketteja asentamaan riippuvuuksien avulla uudet paketit. 2.3.2. Uudet käynnistyksen muistilevyjä tekevät apuohjelmat ----------------------------------------------------------- Debianin ytimen asennuspaketit laitealustalle Alpha vaativat käynnistyksen muistilevyn (initrd). Ytimen muutoksien vuoksi julkaisussa sarge käytettyä initrd:n tekevää sovellusta `initrd-tools' ei voi enää käyttää ja se on hylätty. Sitä korvaamaan on kehitetty kaksi uutta sovellusta: `initramfs-tools' ja `yaird'. Näiden toteutustavat ovat hyvin erilaiset; katsaus on saatavilla Debian Wikissä (http://wiki.debian.org/InitrdReplacementOptions). Molemmat tekevät tiedostojärjestelmää _initramfs_ käyttävän initrd:n. Se on pakattu `cpio'-arkisto. Oletus ja suositus on `initramfs-tools'. Päivitys julkaisun etch ytimeen asentaa oletusarvona paketin `initramfs-tools'. Jos päivitetään 2.4-ytimestä Debianin 2.6-ytimeen, on käytettävä pakettia `initramfs-tools'. Paketin `yaird' käyttäminen aiheuttaa linux-image-2.6 asennuksien epäonnistumisen jos käytössä on 2.2- tai 2.4-ydin. Paketti `initrd-tools' on yhä mukana julkaisussa etch koska sitä tarvitaan päivitettäessä julkaisusta sarge. Se poistetaan ennen seuraavaa julkaisua. 2.3.3. Ajoaikainen `/dev' hallinnointi ja laitteistotunnistus ------------------------------------------------------------- Julkaisun etch ytimissä ei ole enää tukea `devfs':lle. `devfs':n korvaa `udev', joka on käyttäjätasolla toimiva devfs:n kaltainen sovellus. `udev' liitetään hakemistoon `/dev' ja se tekee hakemistoon ytimen tukemat laitteet. Se myös lisää ja poistaa laitteita sitä mukaan kun ytimen moduuleita lisätään tai poistetaan, ytimen lähettämien tapahtumien mukaan. `udev' on paljon `devfs':ää monikäyttöisempi ja tarjoaa muiden pakettien käyttämiä palveluita. Näitä paketteja on esimerkiksi `hal' (hardware abstraction layer). Yhdessä ytimen kanssa `udev' huolehtii myös laitteistotunnistuksesta ja havaittuja laitteita vastaavien moduulien lataamisesta. Tästä syystä `udev':llä on ristiriita `hotplug':in kanssa. Julkaisussa sarge voitiin käyttää myös `discover':ia moduulien lataamiseen käynnistyksen aikana, mutta sen uusi versio julkaisussa etch ei enää tarjoa tätä toiminnallisuutta. X.Org käyttää vielä pakettia `discover' laitteistossa olevan näytönohjaimen tunnistamiseen. Asennettaessa Debianin ydin, asentuu oletusarvona paketti `udev' koska paketilla `initramfs-tools' on riippuvuus siihen. Paketin `udev' asennus on vältettävissä kääntämällä räätälöity ydin joka ei käytä moduuleita tai käyttämällä muuta käynnistyksen muistilevyn tuottavaa ohjelmaa, kuten pakettia `yaird'. Paketti `initramfs-tools' on kuitenkin suositeltu sovellus käynnistyksen muistilevyn tekoon. ------------------------------------------------------------------------------- 3. Asennusjärjestelmä --------------------- Debianin asennin on virallinen asennusjärjestelmä Debianille. Asennin tarjoaa useita asennustapoja. Tiettyyn järjestelmään tarjolla olevat tavat riippuvat arkkitehtuurista. Asentimen otokset julkaisulle etch ja Asennusohje löytyvät Debianin seittisivustosta (http://www.debian.org/releases/stable/debian-installer/). Asennusohje on myös mukana ensimmäisellä rompulla Debianin romppuissa tiedostossa /doc/install/manual//index.html Kannattaa tarkistaa myös debianin asentimen virheluettelosta (http://www.debian.org/releases/stable/debian-installer/index#errata) tunnetut viat. Asentimella voidaan asentaa vain SRM-konsolia tukevia alpha-järjestelmiä. Muista vaihtaa järjestelmä SRM:ään ennen asennuksen aloittamista. Jos kone tukee vain AlphaBIOS/ARC-konsolia, on suositeltu julkaisun etch asennustapa asentaa ensin (pienin mahdollinen) woody-järjestelmä, päivittää se julkaisuun sarge ja lopuksi julkaisuun etch. Lisätietoja eri konsoleista löytyy Debianin alpha-siirroksen seittisivuilta (http://www.debian.org/ports/alpha). 3.1. Mitä uutta asennusjärjestelmässä? -------------------------------------- Debianin asenninta on kehitetty paljon sitten sen ensimmäisen virallisen julkaisun sarge:ssa. Laitetuki on parantunut ja uusia jännittäviä ominaisuuksi on lisätty. Tässä julkistusmuistiossa luetellaan vain asentimen suuret muutokset. Katsaus yksityiskohtaisiin muutoksiin sarge:n jälkeen löytyy julkaisun etch beta- ja RC-julkaisuista, jotka ovat saatavilla Debianin Asentimen vanhoista uutisista (http://www.debian.org/devel/debian-installer/News/). 3.1.1. Suuret muutokset ----------------------- Ei uudelleenkäynnistystä asennuksen aikana Aikaisemmin asennus tapahtui kahdessa vaiheessa: peruskokoonpanon asentaminen käynnistyskelpoiseksi, jonka jälkeen järjestelmä käynnistettin uudelleen ja tehtiin `base-config' joka huolehti käyttäjätunnusten luomisesta, pakettienhallintajärjestelmän asetuksista ja lisäpakettien asennuksesta (käyttämällä taskseliä). etch:ssä toinen vaihe sisältyy Debianin asentimeen. Tästä on moniaita etuja, esimerkiksi parempi tietoturva ja se, että uudelleenkäynnistyksen jälkeen asennuksen lopussa uudessa järjestelmässä pitäisi jo olla oikea aikavyöhyke ja, jos asennettiin työpöytäympäristö, käynnistyy suoraan graafisella käyttöliittymäällä. UTF-8-merkistökoodaus on oletus uusissa järjestelmissä Asennin asettaa järjestelmän käyttämään UTF-8-merkistöä vanhempien kielikohtaisten merkistöjen (kuten ISO-8859-1, EUC-JP tai KIO-8) sijaan. Joustavampi levyosiointi Nyt on mahdollista tehdä tiedostojärjestelmiä LVM-levyniteille ohjatussa osioinnissa. Asennin osaa myöskin salattujen tiedostojärjestelmien teon. Tehtäessä osiot itse voidaan valita `dm-crypt' tai `loop-aes', käyttämällä tunnuslausetta tai satunnaista avainta, ja muitakin asetuksia voi säätää. Käytettäessä ohjattua osiointia asennin luo salatun LVM-osion joka sisältää muut tiedostojärjestelmät (paitsi `/boot') loogisina osioina. Pelastustila Asentimella voidaan korjata järjestelmän vikoja, esimerkiksi jos se ei käynnisty. Ensimmäiset vaiheet ovat kuten tavallisessa asennuksessa, mutta asennin ei käynnistä levyn osiointia. Tilalla on valikko pelastustoiminnon valinnoista. Pelastustila otetaan käyttöön käynnistämällä asennin komennolla `rescue', tai lisäämällä käynnistysparametri `rescue/enable=true'. Sudon käyttö root-tunnuksen sijaan Expert-asennuksessa voidaan jättää root-tunnuksen luominen pois (se lukitaan), ja tehdä `sudo':n asetukset siten, että ensimmäinen käyttäjä voi sen avulla hallinnoida järjestelmää. Noudettujen pakettien varmentaminen digitaalisella allekirjoituksella Asentimen noutamista paketeista tarkistetaan nyt digitaalinen allekirjoitus `apt':lla, jolloin verkosta asennettavaan järjestelmään on vaikeampi ujuttaa erheellisiä ohjelmia. Sähköpostin yksinkertaistetut asetukset Jos asennetaan "Tavallinen järjestelmä" (Standard system), asennin tekee järjestelmän sähköpostipalvelimelle perusasetukset joissa on sähköpostien toimitus vain paikallisesti. Sähköpostipalvelin ei ole muiden samaan verkkoon kytkettyjen koneiden käytettävissä. Jos haluat järjestelmän käsittelevän myös muuta sähköpostia (joko lähettää tai vastaanottaa), on sähköpostin asetukset tehtävä uudestaan asennuksen jälkeen. Työpöytäympäristön valinta Asennusjärjestelmä asentaa GNOME-työpöytäympäristön oletustyöpöydäksi niille käyttäjille jotka käyttävät työpöytää. Käyttäjät voivat kuitenkin halutessaan asentaa helposti muita työpöytäympäristöjä lisäämällä käynnistysparametreja: `tasks="standard, kde-desktop"' KDE:lle ja `tasks="standard, xfce-desktop"' Xfce:lle. Huomaa ettei tämä toimi asennettaessa vain yhdeltä täydeltä romppuotokselta asentamatta lisää paketteja verkosta; se toimii asennettaessa DVD-otokselta tai millä muulla asesennustavalla tahansa. Saatavilla on myös erillisiä romppuotoksia jotka asentavat oletusarvona KDE- tai Xfce-työpöytäympäristöt. Uudet kielet Kiitos kääntäjien jättimäisen työpanoksen voidaan Debian nyt asentaa 47 kielellä tekstikäyttöliittymää käyttävällä asentimella. Tämä on kuusi kieltä enemmän kuin julkaisussa sarge. Tässä julkaisussa lisättyihin kieliin kuuluvat valkovenäjä, esperanto, viro, kurdin kieli, makedonia, tagalog, vietnami ja wolof. Kaksi kieltä on jätetty tästä julkaisusta pois koska käännöksiä ei ole saatettu ajan tasalle: persia ja kymri. Käyttäjät jotka eivät halua mitään maa-asetustoa voivat nyt valita maa-asetustoksi _C_ asentimen kielen valinnassa. Lisätietoa kielten kattavuudesta on saatavilla asentimen kielten luettelosta (http://d-i.alioth.debian.org/i18n-doc/languages.html). Maa-asetuston ja aikavyöhykkeen yksinkertaistettu valinta Kielen, maan ja aikavyöhykkeen asettaminen on yksinkertaistettu jotta käyttäjältä kyseltäisiin vähemmän. Nyt asennin arvaa järjestelmän maan ja aikavyöhykkeen valitun kielen mukaan, tai tarjoaa lyhyemmän valintaluettelon jos arvaaminen ei ole mahdollista. Käyttäjät voivat tarvittaessa vieläkin valita epämääräisiä kombinaatioita jos tarvetta on. Parannettu koko järjestelmän kotoistus Useimmat kansainvälisyyden ja kotoistuksen tehtävät jotka `localization-config' teki aiemmin on nyt sisällytetty Debianin vakioasentimeen tai paketteihin itseensä. Tämä tarkoittaa kielen valinnan automaattisesti asentavan tuolle kielelle välttämättömiä paketteja (sanakirjoja, ohjeita, kirjasimia ...) sekä tavallisessa järjestelmässä että työpöytäympäristössä. Asetuksia joita ei enää tehdä automaattisesti on paperin koon valinta sekä jotkin edistyneet X Window:n näppäimistöasetukset joillekin kielille. Huomaa kielikohtaisten pakettien asentuvan automaattisesti vain jos ne ovat saatavilla asennuksen aikana. 3.1.2. Asennuksen automatisointi -------------------------------- Useat edellisessä luvussa mainituista muutoksista tarkoittavat muutoksia myös asentimen tuessa asennuksen automatisoinnille valmiita vastauksia käyttämällä. Tämä tarkoittaa, että sarge:n asentimen kanssa toimineen valmiiden vastausten tiedoston ei voi olettaa muutoksitta toimivan uuden asentimen kanssa. Hyvä uutinen on, että Asennusohjeessa (http://www.debian.org/releases/stable/installmanual) on nyt liite jossa valmiiden vastausten käyttö kuvataan seikkaperäisesti. etch:in asennin tarjoaa muutamia jännittäviä uusia ominaisuuksia joiden avulla asennuksen automatisointia voidaan lisätä ja se on helpompaa. Lisäksi on tullut tuki edistyneelle osioinnille käyttämään RAIDia, LVM:ää ja salattua LVM:ää. Katso asennusohjeesta lisätietoja. 3.2. Pakettimittari ------------------- Asennusjärjestelmä tarjoaa taas asennettavaksi pakettimittaria eli pakettia `popularity-contest'. Tätä pakettia ei oletusarvoisesti asennettu julkaisussa sarge mutta se asennettiin sitä vanhemmissa julkaisuissa. Pakettimittari tuottaa Debian-projektille arvokasta tietoa jakelun pakettien käytöstä. Pääasiassa tätä tietoa käytetään päätettäessä mihin järjestykseen paketit sijoitetaan asennusrompuille, mutta usein sitä käyttävät Debian-kehittäjät miettiessään ottaako ylläpidettäväkseen pakettia jolla ei enää ole ylläpitäjää. Pakettimittarin tuottama tieto käsitellään nimettömänä. Toivomme käyttäjien osallistuvan tähän viralliseen kyselyyn; näin autetaan Debianin kehittämisessä. ------------------------------------------------------------------------------- 4. Päivitys aikaisemmista versioista ------------------------------------ 4.1. Valmistautuminen päivitykseen ---------------------------------- Ehdotamme ennen päivitystä luettavaksi myös kohdan Luku 5, `Hyvä tietää julkaisusta etch'. Tuossa luvussa käsitellään mahdollisesti ilmeneviä pulmia, jotka eivät liity suoranaisesti päivitykseen mutta voivat silti olla tarpeellista tietää. 4.1.1. Ota varmuuskopio tiedostoista ja asetustiedoista ------------------------------------------------------- Ennen järjestelmän päivitystä on erittäin suositeltavaa varmuuskopioida kaikki, tai kopioida talteen ainakin ne tiedostot ja asetukset, joita ei ole varaa menettää. Päivitystyökalut ja -prosessi ovat sangen luotettavia, mutta laitteistovika päivityksen aikana saattaa rikkoa järjestelmän pahasti. The main things you'll want to back up are the contents of `/etc', `/var/lib/dpkg', `/var/lib/aptitude/pkgstates' and the output of `dpkg --get-selections "*"' (the quotes are important). Asennusprosessi ei itse muokkaa mitään `/home'-hakemistossa. Jotkin sovellukset (esim. jotkin Mozilla-ohjelmiston osat, ja GNOME- ja KDE-työpöytäympäristöt) tunnetusti kirjoittavat käyttäjän asetusten päälle uudet oletusarvot kun käyttäjä ensimmäisen kerran käynnistää sovelluksen uuden version. Voi olla hyvä varmuuden vuoksi tehdä varmuuskopio piilotiedostoista ja -hakemistoista ("pistetiedostot") käyttäjien kotihakemistoissa. Varmuuskopio voi auttaa palauttamaan tai tekemään uudestaan vanhat asetukset. Kannattanee kertoa tämä käyttäjillekin. Jokainen paketin asennustoiminto on suoritettava pääkäyttäjän oikeuksilla, joten joko kirjaudutaan sisään käyttäjänä root tai käytetään komentoja `su' tai `sudo' antamaan tarvittavat oikeudet. Päivityksellä on muutamia reunaehtoja; ne olisi tarkistettava huolellisesti ennen päivityksen tekemistä. 4.1.2. Kerro käyttäjille etukäteen ---------------------------------- On hyvä kertoa etukäteen kaikille käyttäjille suunnitelluista päivityksistä, vaikkakin `ssh':n kautta järjestelmää käyttävät eivät huomanne paljoakaan päivityksestä ja saattavat haluta työskennellä päivityksen aikana. Haluttaessa varautua kaikkeen kopioidaan tai irrotetaan käyttäjien osiot (`/home' ennen päivitystä. Luultavimmin joudutaan ydinkin päivittämään päivitettäessä julkaisuun etch, joten uudelleenkäynnistys on välttämätön. Tavallisesti tämä tehdään kun päivitys on valmis. 4.1.3. Valmistaudu pelastustöihin --------------------------------- Koska julkaisujen sarge ja etch ytimissä on paljon muutoksia ajureissa, laitteiston tunnistuksessa ja laitetiedostojen nimeämisessä ja järjestyksessä, on hyvinkin mahdollista ettei järjestelmä käynnisty ongelmitta päivityksen jälkeen. Paljon tunnettuja pulmia on kirjattu tähän ja seuraaviin lukuihin tässä julkistusmuistiossa. Tästä syystä on järkevää varmistua mahdollisuudesta toipua jos järjestelmä ei enää käynnisty tai etähallittu järjestelmä ei käynnistä verkkoyhteyttä. Päivitettäessä etäyhteydellä `ssh':lla on hyvin suositeltavaa tehdä tarpeelliset valmistelut jotta järjestelmään pääsee etäyhteydellä sarjapäätteen kautta. On mahdollista että ytimen päivityksen ja uudelleen käynnistyksen jälkeen joidenkin laitteiden nimi muuttuu (kuten kertoo Kohta 4.6.4, `Laitenumeroiden uusjako') ja järjestelmän asetukset on korjattava paikallisen konsolin kautta. Paikallista konsolia saatetaan joutua käyttämään myös jos järjestelmä vahingossa käynnistetään uudelleen kesken päivityksen. Ilmeisin ensimmäiseksi kokeiltava konsti on käynnistää vanhalla ytimellä. Toisaalla tässä muistiossa kerrotuista syistä tämä ei kuitenkaan välttämättä toimi. Jos se epäonnistuu, on oltava muu tapa käynnistää kone jotta siihen pääsee käsiksi ja korjailemaan. Yksi mahdollisuus on erityinen levyotos pelastuskäynnistykseen tai Linux live-romppu. Kun siltä on käynnistetty, pitäisi juuritiedostojärjestelmä pystyä liittämään ja komennolla `chroot' päästä sinne tutkimaan ja korjaamaan. Toinen mahdollisuus jota suosittelisimme on julkaisun etch Debian-asentimen _pelastustila_. Etuna asentimen käytössä on mahdollisuus valita sen monista asennustavoista parhaiten tilanteeseen sopiva. Lue lisätietoja kohdasta "Hajonneen järjestelmän korjaaminen" Asennusohjeen (http://www.debian.org/releases/stable/installmanual) luvusta 8 ja webbisivulta Debian Installer FAQ (http://wiki.debian.org/DebianInstaller/FAQ). 4.1.3.1. Komentotulkki vianjäljitykseen käynnistyksen aikana muistilevyn avulla ---------------------------------------------------------------------------- Ohjelmassa `initramfs-tools' on komentotulkki vianjäljitykseen [1] sen tekemässä käynnistyksen muistilevyssä. Jos esimerkiksi käynnistyksen muistilevy ei saa liitettyä juuritiedostojärjestelmää, päädyt tähän vianjäljityskomentotulkkiin jossa on peruskomennot vian jäljitykseen ja ehkä sen korjaamiseen. Tarkistettavia perusjuttuja ovat: oikeat laitetiedostot hakemistossa `/dev'; ladatut moduulit (`cat /proc/modules'); komennon `dmesg' tulosteesta näkee ajureita ladatessa tulleet virheet. Komennon `dmesg' tulosteesta näkee myös mitkä laitetiedostot on liitetty mihinkin levyyn; tätä olisi verrattava komennon `echo $ROOT' tulosteeseen jotta varmistutaan juuritiedostojärjestelmän olevan sillä laitteella jossa sen pitäisikin olla. Jos onnistut vian korjauksessa, `exit' poistuu vianjäljityskomentotulkista ja jatkaa käynnistystä virhekohdasta. Tietysti joudut myös korjaamaan perusvian ja tekemään uuden käynnistyksen muistilevyn jotta seuraava käynnistys ei enää epäonnistuisi. [1] Tämä ominaisuus voidaan ottaa pois käytöstä lisäämällä käynnistysparametreihin `panic=0'. 4.1.4. Valmistele turvallinen ympäristö päivitykseen ---------------------------------------------------- Jakelun päivitys olisi tehtävä joko paikallisesti merkkipohjaisesta virtuaalikonsolista (tai suoraan kytketystä sarjapäätteestä) tai etäkäyttönä `ssh'-yhteyden kautta. Päivitettäessä etäyhteydellä suositellaan lisävarmistuksena päivityksen tekemistä ohjelman `screen' virtuaalikonsolissa. Tällöin katkenneen yhteyden jälkeen pääsee turvallisesti takaisin ja päivitys ei keskeydy vaikka etäyhteys katkeaisi. _Tärkeää!_: Päivitystä _ei_ pidä tehdä pääteohjelmia `telnet', `rlogin' tai `rsh' käyttäen, tai X-istunnosta, jota hallinnoi `xdm', `gdm' tai `kdm' koneella, jota päivitetään. Koska kaikki nämä palvelut voidaan sammuttaa päivityksen aikana voi seurauksena olla _käyttökelvoton_ järjestelmä, joka on vain puoliksi päivitetty. 4.1.5. Tuki 2.2-ytimille on lopetettu ------------------------------------- Mikäli käytössä on aikaisempi ydin kuin 2.4.1, täytyy ennen `glibc':n päivitystä päivittää (vähintään) 2.4-sarjaan. Tämä on tehtävä ennen päivityksen aloittamista. Suositellaan päivitettäväksi suoraan julkaisussa sarge saatavilla olevaan 2.6.8-ytimeen eikä 2.4-ytimeen. 4.2. Järjestelmän tilan tarkistaminen ------------------------------------- The upgrade process described in this chapter has been designed for upgrades from "pure" sarge systems without third-party packages. In particular, there are known problems with third-party packages which install programs under `/usr/X11R6/bin/' causing problems with upgrades due to the X.Org transition (Kohta 5.3, `XFree86:stä X.Orgiin siirtyminen'). For greatest reliability of the upgrade process, you may wish to remove third-party packages from your system before you begin upgrading. Tässä oletetaan myös, että järjestelmä on päivitetty viimeisimpään sarge:in päivitysversioon. Jos tätä ei ole tehty tai ei olla varmoja onko se tehty, tee kuten Kohta A.1, `sarge-järjestelmän päivitys' neuvoo. 4.2.1. Tutki paketinhallinnan kesken olevat toimenpiteet -------------------------------------------------------- Joissakin tapauksissa saattaa `apt-get':n käyttö `aptitude' sijasta saada `aptitude' pitämään pakettia "turhana" ja merkitsemään sen poistettavaksi. Ylipäätään olisi varmistuttava järjestelmän olevan täysin ajan tasalla ja "siisti" ennen päivityksen aloittamista. Tästä syystä olisi tutkittava onko `aptitude':n paketinhallinnassa kesken olevia toimenpiteitä. Jos paketinhallinta on merkinnyt paketin poistettavaksi tai päivitettäväksi, se saattaa haitata päivitystapahtumaa. Huomaa tämän korjaamisen olevan mahdollista vain jos `sources.list' osoittaa yhä julkaisuun _sarge_; eikä julkaisuun _stable_ tai _etch_;. Katso Kohta A.2, `Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen'. Tämä tehdään käynnistämällä `aptitude':n käyttöliittymä ja painamalla "g" ("Go"). Jos se näyttää toimintoja, ne olisi tutkittava ja joko korjattava tai tehtävä ehdotetut toiminnot. Jos mitään toimintoja ei ehdoteta näkyy ilmoitus "Mitään paketteja ei asenneta, päivitetä tai poisteta". 4.2.2. APT-pinning pois käytöstä -------------------------------- Mikäli APTin asetukset on tehty asentamaan tiettyjä paketteja muusta kuin vakaasta jakelusta (esim. testattavasta), on ehkä muutettava APT-pinningin asetuksia (tiedostossa `/etc/apt/preferences'), jotta paketit voidaan päivittää siihen version, joka on uudessa vakaassa versiossa. Lisätietoa APT-pinningistä kertoo apt_preferences(5). 4.2.3. Pakettien tilan tarkistus -------------------------------- On suositeltavaa tarkistaa kaikkien pakettien olevan päivityskelpoisia ennen päivitystä, riippumatta päivitystavasta. Seuraava komento näyttää paketit joiden tila on Half-Installed tai Failed-Config, tai mikä tahansa virhetila. # dpkg --audit Voit tutkia järjestelmän kaikkien pakettien tilan myös ohjelmilla `dselect', `aptitude', tai komennoilla # dpkg -l | pager tai # dpkg --get-selections "*" > ~/curr-pkgs.txt On toivottavaa poistaa kaikki kiinnitykset ennen päivitystä. Päivitys epäonnistuu jos jokin päivitykselle välttämätön paketti on kiinnitetty. Huomaa `aptitude':n käyttävän eri tapaa kuin `apt-get' ja `dselect' kiinnitettyjen pakettien rekisteröintiin. `Aptitude'lla kiinnitetyt paketit voi etsiä komennolla # aptitude search "~ahold" | grep "^.h" Paketit, jotka on kiinnitetty `apt-get'illa, etsitään komennolla # dpkg --get-selections | grep hold Jos pakettia on paikallisesti muutettu ja käännetty uudelleen, eikä sen nimeä ole muutettu tai versioon lisätty epookkia, on se kiinnitettävä, jotta sitä ei päivitettäisi. Paketti voidaan pysyttää eli pistää `hold'-tilaan `aptitude':ssa tekemällä: # aptitude hold Tila `hold' poistetaan korvaamalla sana `hold' sanalla `unhold'. Mikäli jotain tarvitsee korjata, on parasta varmistaa, että `sources.list' viittaa edelleen sarge-julkaisuun kuten on selitetty kohdassa Kohta A.2, `Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen'. 4.2.4. Epäviralliset lähteet ja takaisinsiirrokset -------------------------------------------------- Jos järjestelmässä on muita kuin Debianin paketteja, on huomattava niitä ehkä poistettavan asennuksen aikana riippuvuuksien ristiriitaisuuksien takia. Jos ne paketit asennettiin lisäämällä ylimääräinen varastoalue tiedostoon `/etc/apt/sources.list', olisi tarkistettava jos tuo varastoalue tarjoaa myös paketteja jotka on käännetty julkaisulle etch ja vaihdettava varastoalueen riviä vastaavasti samalla kun muutetaan Debian-pakettien varastoalueiden rivejä. Jotkut ovat saattaneet asentaa sarge-järjestelmään pakettien epävirallisia vanhaan jakeluun sovitettuja "uudempia" versioita jotka _ovat_ Debianissa. Tällaiset paketit ovat todennäköisimpiä aiheuttamaan pulmia asennuksen aikana koska ne saattavat aiheuttaa tiedostoristiriitoja[1]. Luvussa Kohta 4.5.8, `Mahdollisia pulmia päivityksen aikana' on jonkin verran ohjeita tiedostoristiriitojen käsittelystä mikäli niitä ilmenee. [1] Debianin paketinhallintajärjestelmä ei normaalisti paketin poistavan tai korvaavan toisen paketin omistamaa tiedostoa paitsi jos se on määritelty tuon paketin korvaajaksi. 4.3. Pakettien merkintöjen poistaminen käsin -------------------------------------------- `aptitude':a saa estettyä poistamasta joitakin paketteja jotka asennettiin riippuvuuksien takia poistamalla niistä käsin merkintä _auto_. Näitä paketteja ovat OpenOffice ja Vim työpöytäasennuksissa: # aptitude unmarkauto openoffice.org vim Ja 2.6-ytimet jos ne on asennettu ytimen metapaketinkautta: # aptitude unmarkauto $(dpkg-query -W 'kernel-image-2.6.*' | cut -f1) Huomaa: aptitudessa _auto_-merkinnällä olevat paketit löytää komennolla: # aptitude search 'i~M ' 4.4. APT-lähteiden valmistelu ----------------------------- Ennen päivityksen aloittamista täytyy `apt'in asetustiedosto pakettiluetteloille `/etc/apt/sources.list' asettaa kuntoon. `apt' tutkii kaikki paketit jotka löytyvät jonkun "`deb'"-rivin kautta, ja asentaa sen paketin jossa versionumero on suurin. Jos sama versio löytyy monen rivin kautta, käytetään ensin ollutta riviä (näin menetellen kirjoitetaan ensin koneen oma kiintolevy, sitten romput ja sitten HTTP/FTP-asennuspalvelimet jos varastoalueita on useita). Julkaisuun viitataan usein sekä sen koodinimellä (esim. sarge, etch) että sen tilannenimellä (esim. vanhavakaa=oldstable, vakaa=stable, testattava=testing, unstable=epävakaa). Koodinimellä viittaamisessa on se etu, että uusi julkaisu ei koskaan pääse yllättämään, ja siksi tässä käytetään tätä tapaa. Se tietenkin tarkoittaa, että julkaisutiedotteita joutuu itse seuraamaan. Mikäli käytät tilannenimeä koodinimen sijaan, näet vain suuren määrän päivityksiä paketteihin heti kun julkaisu on tapahtunut. 4.4.1. APTin Internet-lähteiden lisäys -------------------------------------- Oletusasetukset on tehty noutamaan asennuspaketit Debianin Internetissä olevilta keskuspalvelimilta, mutta kannattaa muokata tiedostoa `/etc/apt/sources.list' käyttämään muita asennuspalvelimia. Kannattaa käyttää palvelinta, joka on verkossa lähinnä. Debianin HTTP ja FTP-asennuspalvelimien osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.debian.org/distrib/ftplist (katso lukua "Full list of mirrors"). HTTP-asennuspalvelimet ovat yleensä nopeampia kuin FTP-palvelimet. Oletetaan esimerkiksi lähimmän Debianin asennuspalvelimen olevan `http://mirrors.kernel.org/debian/'. Kun palvelinta tutkitaan selaimella tai ftp-ohjelmalla, huomataan jakeluhakemistojen olevan järjestetyn seuraavasti: http://mirrors.kernel.org/debian/dists/etch/main/binary-alpha/... http://mirrors.kernel.org/debian/dists/etch/contrib/binary-alpha/... Tätä asennuspalvelinta käytetään `apt'-ohjelmalla lisäämällä seuraava rivi tiedostoon `sources.list': deb http://mirrors.kernel.org/debian etch main contrib Huomaa, että "`dists'" lisätään automaattisesti, ja että julkaisun nimen jälkeen tulevia argumentteja käytetään laventamaan polku useiksi hakemistoiksi. Lisättyäsi uudet lähteet poista aikaisemmat "`deb'"-rivit käytöstä tiedostossa `sources.list' lisäämällä risuaitamerkki (`#') rivin alkuun. 4.4.2. APT:n paikallisten lähteiden lisäys ------------------------------------------ HTTP- tai FTP-asennuspalvelimien käyttämisen sijasta voi tiedostoa `/etc/apt/sources.list' muokata käyttämään pakettivarastoa paikallisella levyllä (mahdollisesti NFS-levyä). Pakettivarasto voi olla esimerkiksi hakemistopuussa `/var/ftp/debian/' sisältäen jakeluhakemistot seuraavasti: /var/ftp/debian/dists/etch/main/binary-alpha/... /var/ftp/debian/dists/etch/contrib/binary-alpha/... Tätä käytetään `apt'-järjestelmällä lisäämällä tiedostoon `sources.list' tämä rivi: deb file:/var/ftp/debian etch main contrib Huomaa, että "`dists'" lisätään automaattisesti, ja että julkaisun nimen jälkeen tulevia argumentteja käytetään laventamaan polku useiksi hakemistoiksi. Lisättyäsi uudet lähteet poista aikaisemmat "`deb'"-rivit käytöstä tiedostossa `sources.list' lisäämällä risuaitamerkki (`#') rivin alkuun. 4.4.3. APT romppulähteiden lisäys --------------------------------- Haluttaessa käyttää _vain_ romppuja, poistetaan "`deb'"-rivit tiedostosta `/etc/apt/sources.list' käytöstä lisäämällä risuaitamerkki (`#') rivin alkuun. Varmista, että tiedostossa `/etc/fstab' oleva rivi liittää romppuaseman liitoskohtaan `/cdrom' (`apt-cdrom' vaatii liitoskohdan olevan nimenomaan `/cdrom'). Jos esimerkiksi laite `/dev/hdc' on romppuasema, tiedostossa `/etc/fstab' pitäisi olla tämän kaltainen rivi: /dev/hdc /cdrom auto defaults,noauto,ro 0 0 Huomaa ettei neljännen kentän sanojen `defaults,noauto,ro' välissä saa olla _yhtään välilyöntiä_. Toimivuudesta varmistutaan asettamalla romppu asemaan ja suorittamalla komennot # mount /cdrom # tämä liittää rompun liitospisteeseen # ls -alF /cdrom # tämän pitäisi näyttää rompun juurihakemisto # umount /cdrom # tämä irrottaa rompun Suorita seuraavaksi: # apt-cdrom add jokaiselle käytettävälle Debianin asennusrompulle, jotta APTin rompputietokantaan tulee kaikkien romppujen tiedot. 4.5. Pakettien päivitys ----------------------- Suositeltu työkalu Debian GNU/Linux versiopäivityksiin on paketinhallintatyökalu `aptitude'. Tämä työkalu tekee pakettien asennuksia turvallisemmin kuin käytettäessä ohjelmaa `apt-get' suoraan. On muistettava liittää kaikki tarvittavat tiedostojärjestelmät (erityisesti juuri- ja `/usr'-tiedostojärjestelmät) luku- ja kirjoitustilassa, komennolla kuten: # mount -o remount,rw / Seuraavaksi varmistetaan, että APT:n lähteiden luettelossa (tiedostossa `/etc/apt/sources.list') viitataan joko julkaisuun "`etch'" tai jakeluun `"stable"'. Ei saa olla viittauksia julkaisuun sarge. Huomaa: romppuja vastaavat rivit viittaavat usein jakeluun "`unstable'", vaikkakin tämä on hämäävää niitä _ei saa_ muuttaa. 4.5.1. Istunnon "nauhoittaminen" -------------------------------- Ohjelman `/usr/bin/script' käyttöä tallentamaan loki päivityksestä suositellaan vakavasti. Jos ilmenee vikoja, on tapahtumista tallessa loki, josta tarvittaessa saadaan täsmällistä tietoa vikailmoitukseen. Lokin tallennus käynnistetään komennolla: # script -t 2>~/upgrade-etch.time -a ~/upgrade-etch.script tai vastaavaa. Älä tallenna lokitiedostoa tilapäisten tiedostojen hakemistoon, kuten `/tmp' tai `/var/tmp' (näistä hakemistoista tiedostot saatetaan poistaa päivityksen aikana tai käynnistyksessä). Lokista näkee myös tiedot jotka ovat vierineet pois ruudulta. Vaihda päätteeseen 2 (näppäilemällä `Alt-F2') ja sisäänkirjautumisen jälkeen voi komennolla `less -R ~root/upgrade-etch.script' katsoa lokitiedoston. Kun päivitys on valmis, voidaan komento `script' lopettaa kirjoittamalla kehoitteeseen`exit'. Jos käytit `script'-komennolle tarkenninta _-t_ voit toistaa koko istunnon komennolla `scriptreplay': # scriptreplay ~/upgrade-etch.time ~/upgrade-etch.script 4.5.2. Pakettiluettelon päivitys -------------------------------- Ensin on noudettava luettelo uuden julkaisun saatavilla olevista paketeista. Tämä tehdään komennolla: # aptitude update Suoritettaessa tämä komento ensimmäisen kerran uusien asennuslähteiden lisäämisen jälkeen tulostuu muutamia asennuslähteiden saatavuuteen liittyviä varoituksia. Nämä ovat harmittomia eikä niitä näy jos komento suoritetaan uudelleen. 4.5.3. Varmistu tilan riittävän päivitykseen -------------------------------------------- Ennen järjestelmän päivitystä on varmistettava kiintolevyllä olevan riittävästi tilaa kun koko järjestelmän päivitys käynnistetään kuten kertoo Kohta 4.5.6, `Lopun järjestelmän päivitys'. Ensin jokainen asennuksessa tarvittava paketti noudetaan hakemistoon `/var/cache/apt/archives' (ja alihakemistoon `partial/' noutamisen aikana), joten on varmistuttava riittävästä tilasta `/var'-tiedostojärjestelmän sisältävällä osiolla jotta järjestelmään asennettavat paketit mahtuvat sinne tilapäisesti. Noudon jälkeen tarvittaneen enemmän tilaa muiden tiedostojärjestelmien osioilla jotta voidaan asentaa sekä päivitetyt paketit (joiden ohjelmat tai tiedostot saattavat olla isompia) että uudet paketit jotka päivitys noutaa. Jos tilaa ei ole riittävästi, saattaa päivitys jäädä kesken ja tästä voi olla vaikea toipua. Sekä `aptitude' että `apt' näyttävät yksityiskohtaisesti asennukseen tarvittavan levytilan. Ennen päivityksen tekemistä nämä arviot nähdään suorittamalla: # aptitude -y -s -f --with-recommends dist-upgrade [ ... ] XXX päivitettyä pakettia, XXX uutta asennusta, XXX poistettavaa ja XXX päivittämätöntä. Tarvitsee noutaa xx.xMB/yyyMB arkistoista. Levytilaa kuluu AAAMB purkamisen jälkeen. Noutaisi tai asentaisi tai poistaisi paketteja. [1] Jos riittävää tilaa päivitykseen ei ole, muista vapauttaa tilaa etukäteen. Voidaan: * Poistaa paketit jotka on aiemmin noudettu asennusta varten (hakemistosta `/var/cache/apt/archive'). Pakettien välimuistin siivoaminen komennolla `apt-get clean' tai `aptitude clean' poistaa kaikki aiemmin noudetut pakettitiedostot. * Poistamalla vanhat paketit joita ei enää käytetä. Jos pakettimittari eli `popularity-contest' on asennettuna, nähdään komennolla `popcon-largest-unused' luettelo eniten tilaa vievistä käyttämättömistä paketeista. Myös komennoilla `deborphan' tai `debfoster' voidaan etsiä vanhentuneita paketteja (katso Kohta 4.10, `Vanhentuneet paketit'). Kolmas tapa on katsoa `aptitude':n käyttöliittymässä kohdasta "Vanhentuneet ja paikalliset paketit". * Poistamalla liikaa tilaa vieviä paketteja, joita ei nyt juuri tarvita (ne voidaan asentaa takaisin päivityksen jälkeen). Paketit jotka vievät eniten levytilaa saa luetteloitua komennolla `dpigs' (saatavilla paketissa `debian-goodies') tai `wajig' (suorittamalla komento `wajig size'). * Siirrä tilapäisesti toiselle koneelle, tai poista pysyvästi, järjestelmän lokitiedostoja hakemistosta `/var/log'. Jotta paketteja voitaisiin turvallisesti poistaa, on parasta vaihtaa `sources.list' viittaamaan takaisin julkaisuun sarge kuten Kohta A.2, `Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen' neuvoo. [1] Running this command at the beginning of the upgrade process may give an error, for the reasons described in the next sections. In that case you will need to wait until you've done the minimal system upgrade as in Kohta 4.5.4, `Suppea järjestelmän päivitys' and upgraded your kernel as in Kohta 4.5.5, `Ytimen päivittäminen' before running this command to estimate the disk space. 4.5.4. Suppea järjestelmän päivitys ----------------------------------- Koska jotkin pakettien ristiriidat julkaisujen sarge ja etch ovat välttämättömiä, poistaa `aptitude dist-upgrade':n suorittaminen suoraan suuria määrä säilytettäväksi haluttavia paketteja. Tästä syystä suositellaan kaksivaiheista päivitysprosessia, ensin suppea päivytys jotta päästään näistä ristiriidoista ja sitten täysi `dist-upgrade'. Suorita ensimmäiseksi: # aptitude upgrade Tämä komento päivittää paketit jotka voidaan päivittää poistamatta tai asentamatta muita paketteja. Suppean päivityksen jälkeen tehdään: # aptitude install initrd-tools Tässä päivitetään automaattisesti paketit `libc6' ja `locales' ja riippuvuuksien ansiosta myös SELinuxin tukikirjastot (`libselinux1'). Tässä kohtaa jotkin käynnissä olevat palvelut sammutetaan ja käynnistetään uudestaan. Näitä ovat `xdm', `gdm' ja `kdm'. Tästä seuraa paikallisten X11-istuntojen katkeaminen. Seuraavaksi tehtävä riippuu asennetusta pakettijoukosta. Tämä julkaisumuistio antaa yleisohjeita valittavasta menettelytavasta, mutta on suositeltavaa tutkia kunkin tavan ehdottamia poistettavia paketteja ennen jatkamista. Joitakin yleisiä paketteja jotka pitäisikin poistaa ovat `base-config', `hotplug', `xlibs', `netkit-inetd', `python2.3', `xfree86-common', ja `xserver-common'. Täydellisempi luettelo julkaisussa etch vanhentuneista paketeista on Kohta 4.10, `Vanhentuneet paketit'. 4.5.4.1. Työpöytäkoneen päivitys -------------------------------- Tämän päivitystapa on kokeiltu toimivaksi järjestelmässä jossa on julkaisun sarge tehtävä `Työpöytäympäristö' asennettuna. Tämä päivitystapa johtanee parhaisiin tuloksiin tehtävän `Työpöytäympäristö' asentaneissa järjestelmissä, tai jos paketit `gnome' tai `kde' ovat asennettuina. Se luultavimmin _ei_ ole oikea tapa jos paketteja `libfam0c102' ja `xlibmesa-glu' ei ole jo asennettu: # dpkg -l libfam0c102 | grep ^ii # dpkg -l xlibmesa-glu | grep ^ii Jos koko työpöytätehtävä on asennettuna, käynnistä: # aptitude install libfam0 xlibmesa-glu 4.5.4.2. Päivitys jos järjestelmässä on joitakin X:n paketteja asennettuna -------------------------------------------------------------------------- Järjestelmät joissa on joitakin X:n paketteja asennettuna mutta ei koko työpöytätehtävää vaativat toisenlaisen päivitystavan. Tämä tapa soveltuu yleensä järjestelmiin joissa on asennettuna paketti `xfree86-common', mukaan lukien jotkin palvelinjärjestelmät joissa on `tasksel':in palvelintehtäviä asennettuna koska joihinkin näistä tehtävistä kuuluu graafisia hallintatyökaluja. Tämä päivitystapa on luultavasti oikea järjestelmissä joissa on X käytössä, mutta ei `Työpöytäympäristö'-tehtävää. # dpkg -l xfree86-common | grep ^ii Tarkista ensin ovatko paketit `libfam0c102' ja `xlibmesa-glu' asennettuina. # dpkg -l libfam0c102 | grep ^ii # dpkg -l xlibmesa-glu | grep ^ii Jos paketti `libfam0c102' ei ole asennettuna, älä käytä pakettia `libfam0' seuraavassa komennossa. Jos paketti `xlibmesa-glu' ei ole asennettuna, älä käytä sitä seuraavassa komennossa. [1] # aptitude install x11-common Huomaa että paketin `libfam0' asentaminen asentaa myös File Alteration Monitorin (`fam') sekä RPC portmapperin (`portmap') jos ne eivät vielä olleet käytettävissä. Molemmat paketit ottavat käyttöön verkkopalvelun vaikkakin se molempien asetuksissa voidaan sitoa (sisäiseen) takaisinkytkentäverkkoliitäntään. [1] Tämä komento näyttää tarvitaanko libfam0 ja xlibmesa-glu asennettuina, ja valitsee ne puolestasi: # aptitude install x11-common \ $(dpkg-query --showformat '${Package} ${Status}\n' -W libfam0c102 xlibmesa-glu \ | grep 'ok installed$' | sed -e's/ .*//; s/c102//') 4.5.4.3. Päivitys järjestelmässä jossa ei ole mitään X-tukea asennettuna ------------------------------------------------------------------------ On a system with no X, no additional `aptitude install' command should be required, and you can move on to the next step. 4.5.5. Ytimen päivittäminen --------------------------- Paketin `udev' julkaisussa etch oleva versio ei tue ytimen 2.6.15:tta edeltäneitä versioita (eli ei tueta julkaisun sarge 2.6.8-ytimiä). Paketin `udev' versio julkaisussa sarge ei toimi kunnolla uusimpien ytimien kanssa. Lisäksi julkaisun etch `udev'-version asentaminen pakottaa poistettavaksi paketin `hotplug' jota Linux 2.4-ytimet käyttävät. Tästä seuraa, ettei edellinen ytimen paketti varmaankaan käynnisty kunnolla tämän päivityksen jälkeen. Samoin on päivityksessä aikaikkuna jossa `udev' on päivitetty mutta uusin ydin ei ole asennettu. Jos järjestelmä käynnistettäisiin uudelleen tässä kohtaa, kesken päivityksen, se ei ehkä pysty käynnistymään koska ajureita ei tunnisteta oikein eikä ladata. (Katso kohdasta Kohta 4.1.4, `Valmistele turvallinen ympäristö päivitykseen' suositeltuja valmistautumistapoja tähän mahdollisuuteen jos päivität etäyhteydellä.) Tästä syystä suositellaan tässä kohtaa päivitettäväksi pelkkä ydin, paitsi jos järjestelmässä on asennettuna tehtävä `Työpöytäympäristö' tai muita paketteja joista aiheutuisi ei-hyväksyttävä määrä pakettien poistoja. Päivitystä jatketaan ytimen päivityksellä seuraavasti: # aptitude install linux-image-2.6- Katso Kohta 4.6.1, `Ytimen metapaketin asennus' miten selvitetään tarvittavan ytimen paketin malli. Jos työpöytäympäristö on asennettuna, ei valitettavasti ole mahdollista varmistaa uuden ytimen paketin tulevan asennetuksi heti kun `udev' on asennettu. Tässä on tuntemattoman mittainen aikaikkuna, jolloin järjestelmässä ei ole mitään täydellä hotplug-tuelle varustettua ydintä asennettuna. Katso Kohta 4.6, `Ytimen ja siihen liittyvien pakettien päivittäminen' miten järjestelmän asetukset tehdään siten ettei olla riippuvaisia hotplug-tuesta käynnistyksen aikana. 4.5.6. Lopun järjestelmän päivitys ---------------------------------- Nyt on kaikki valmista varsinaiseen koko järjestelmän päivitykseen. Suorita komento: # aptitude dist-upgrade Tämä päivittää järjestelmän kokonaan, t.s. asentaa uusimman saatavilla olevan version kaikista paketeista, ja ratkaisee kaikki mahdolliset riippuvuuksien muutokset eri julkaisujen pakettien välillä. Tarvittaessa asennetaan joitakin uusia paketteja (tavallisesti uusia kirjastojen versioita tai uudelleennimettyjä paketteja), ja poistetaan kaikki ristiriitoja aiheuttavat vanhentuneet paketit. Päivitettäessa rompuilta pyydetään asettamaan tietyt romput asemaan useissa kohdissa päivityksen aikana. Joudut mahdollisesti asettamaan saman rompun monta kertaa; tämä johtuu eri rompuilla olevien pakettien keskinäisistä riippuvuuksista. Asennettujen pakettien uudet versiot, joita ei voi asentaa muuttamatta toisen paketin asennusta, jätetään vanhaan versioonsa (tilana näytetään "pysytetty "). Tämä voidaan ratkaista joko valitsemalla `aptitude':lla nämä paketit asennettaviksi tai suorittamalla `aptitude -f install '. 4.5.7. Pakettien digitaaliset allekirjoitukset ---------------------------------------------- Päivityksen jälkeen voi uudella `apt' versiolla päivittää pakettitiedot, joissa nyt on mukana uusi pakettien digitaalisen allekirjoituksen tarkistava toiminto: # aptitude update Päivitys on jo noutanut ja ottanut käyttöön Debianin pakettivarastojen allekirjoitusavaimet. Jos lisäät muita (epävirallisia) pakettivarastoja, `apt' tulostaa varoituksia koska se ei pysty varmistamaan niistä noudettujen pakettien olevan alkuperäisiä ja ettei niitä ole muutettu. Lisätietoja löytyy kohdasta Kohta 2.1.1, `Paketinhallinta'. Huomaat uutta `apt':in versiota käyttäessäsi sen noutavan pakettien muutokset (`pdiff') eikä kokonaisia pakettien hakemistoluetteloita. Tästä ominaisuudesta kertoo lisää Kohta 5.1.4, `APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut'. 4.5.8. Mahdollisia pulmia päivityksen aikana -------------------------------------------- Jos toiminto jossa käytetään ohjelmia `aptitude', `apt-get' tai `dpkg' epäonnistuu ja virheilmoitus on E: Dynamic MMap ran out of room on välimuistin oletusarvona ollut koko liian pieni. Tämä voidaan ratkaista joko poistamalla tai kommentoimalla tarpeettomia rivejä tiedostosta `/etc/apt/sources.list' tai kasvattamalla välimuistia. Välimuistia kasvatetaan asettamalla tiedostossa `/etc/apt/sources.list' suurempi arvo asetukselle `APT::Cache-Limit'. Seuraavalla komennolla tämä arvo asetetaan arvoon jonka pitäisi olla riittävä päivitykselle: # echo 'APT::Cache-Limit "12500000";' >> /etc/apt/apt.conf Tässä oletettiin, ettei tuon muuttujan arvon asetusta ollut tuossa tiedostossa ennestään. Toisinaan on välttämätöntä ottaa käyttöön APT::Force-LoopBreak-valitsin APT:ssa, jotta voidaan tilapäisesti poistaa välttämätön paketti, jonka poistamisesta muodostuu Conflicts/Pre-Depends-silmukka. `aptitude' hälyttää tästä ja keskeyttää päivityksen. Tämä voidaan kiertää antamalla `aptitude'-ohjelman komentorivillä valitsin `-o APT::Force-LoopBreak=1'. Järjestelmän riippuvuudet voivat olla niin pahasti rikki, että tarvitaan käyttäjän toimenpiteitä. Tavallisesti pitää käyttää ohjelmaa `aptitude' tai # dpkg --remove poistamaan joitakin kiusaa tekeviä paketteja, tai # aptitude -f install # dpkg --configure --pending Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua pakottamaan uudelleenasennus tämän tapaisella komennolla kuten # dpkg --install Tiedostoristiriitoja ei pitäisi tulla päivitettäessä "puhtaasta" sarge-järjestelmästä, mutta niitä voi tulla mikäli asennettuna on epävirallisia siirroksia vanhaan järjestelmään (backports). Tiedostoristiriidasta tulee tämäntapaisia virheilmoituksia: Unpacking <> (from <>) ... dpkg: error processing <> (--install): trying to overwrite `<>', which is also in package <> dpkg-deb: subprocess paste killed by signal (Broken pipe) Errors were encountered while processing: <> Tiedostoristiriidan ratkaisemista voi yrittää pakottamalla poistettavaksi paketin joka mainitaan virheilmoituksen _viimeisellä_ rivillä: # dpkg -r --force-depends Korjausten jälkeen pitäisi päivitystä voida jatkaa aiemmin mainituilla `aptitude'-komennoilla. Päivityksen aikana kysytään useiden pakettien asetusten teosta tai asetusten muuttamisesta. Kun kysytään korvataanko hakemistoissa `/etc/init.d' tai `/etc/terminfo' oleva tiedosto tai `/etc/manpath.config' tiedosto ylläpitäjän versiolla, on tavallisesti tarpeen vastata "kyllä", jotta varmistetaan järjestelmän yhtenäisyys. Vanhat versiot voi aina ottaa takaisin käyttöön, sillä ne tallenetaan päätteen `.dpkg-old' kera. Jos et ole varma mitä tehdä, kirjoita muistiin paketin tai tiedoston nimi ja korjaa myöhemmin. Voit etsiä lokitiedostosta uudestaan näkyviin mitä ruudulla luki päivityksen aikana. 4.6. Ytimen ja siihen liittyvien pakettien päivittäminen -------------------------------------------------------- Tässä osassa kerrotaan miten ydin päivitetään ja mitä pulmia liittyy tähän päivitykseen. Voidaan asentaa joko jokin Debianin tarjoamista `linux-image-*' -paketeista tai kääntää räätälöity ydin lähdekoodeista. Huomaa suuren osan tästä osasta olettavan käytettäväksi jotain Debianin moduuleja käyttävistä ytimistä kera pakettien `initramfs-tools' ja `udev'. Jos käytät räätälöityä ydintä joka ei vaadi käynnistyksen muistilevyä tai jos käytät jotain muuta muistilevyn tuottavaa ohjelmaa, ei kaikki tieto tässä ole tarpeellista. Huomaa että jos `udev' _ei_ ole asennettuna järjestelmään, on silti mahdollista käyttää pakettia `hotplug' laitteistotunnistukseen. Jos nyt on käytössä 2.4-ydin, pitäisi Kohta 5.2, `Päivitys 2.6-ytimeen' lukea huolellisesti. 4.6.1. Ytimen metapaketin asennus --------------------------------- Tehtäessä dist-upgrade julkaisusta sarge julkaisuun etch suositellaan suuresti linux-image-2.6-* -metapaketin asentamista. Mahdollisesti dist-upgrade-toiminto asentaa tämän paketin automaattisesti. Tästä voidaan varmistua suorittamalla: # dpkg -l "linux-image*" | grep ^ii Jos komento ei tulosta mitään, on uusi linux-image-paketti asennettava itse. Luettelon saatavilla olevista linux-image-2.6-paketeista näkee komennolla: # apt-cache search linux-image-2.6- | grep -v transition Jos et varmasti tiedä mikä paketti pitäisi valita, suorita komento `uname -r' ja etsi pakettia jonka nimi on samantapainen. Jos uname esimerkiksi tulostaa "2.4.27-3-686", suositellaan asennettavaksi paketti `linux-image-2.6-686'. Voit myös katsoa pitkän kuvauksen joka paketista komennolla `apt-cache' ja sen avulla valita paras saatavilla oleva paketti. Esimerkiksi: # apt-cache show linux-image-2.6-686 Kannattaa käyttää komentoa `aptitude install' sen asentamiseen. Kun tämä uusi ydin on asennettu, pitää järjestelmä käynnistää uudelleen ensimmäisen tilaisuuden tullen, jotta uuden ytimen hyödyt saadaan käyttöön. Jännitystä haluaville on tarjolla helppo tapa tehdä oma räätälöity ydin Debian GNU/Linux-järjestelmälle. Asennetaan `kernel-package' ja luetaan ohjeet hakemistosta `/usr/share/doc/kernel-package'. 4.6.2. 2.6-ytimen päivittäminen ------------------------------- Jos nyt on käytössa 2.6-ydin julkaisusta sarge tapahtuu tämä päivitys automaattisesti kun tehdään järjestelmäpakettien täysi päivitys (kuten kertoo Kohta 4.5, `Pakettien päivitys'). Jos mahdollista, on eduksi päivittää ydinpaketti erillään täydestä `dist-upgrade' -päivityksestä. Tämä pienentää väliaikaisesti käynnistyskelvottoman järjestelmän mahdollisuutta. Kohta 4.5.5, `Ytimen päivittäminen' on kuvaus tästä toimenpiteestä. Huomaa, että tämä olisi tehtävä suppean kohdassa Kohta 4.5.4, `Suppea järjestelmän päivitys' kuvatun päivityksen jälkeen. Tämä voidaan tehdä myös käytettäessä räätälöityä ydintä haluttaessa käyttää julkaisussa etch saatavilla olevaa ydintä. Jos ytimen versio ei ole tuettu paketissa `udev' suositellaan päivitystä suppean päivityksen jälkeen. Jos versio on tuettu paketissa `udev' on turvallista odottaa täyden päivyksen jälkeiseen tilanteeseen. 4.6.3. 2.4-ytimen päivittäminen ------------------------------- Jos käytössä on 2.4-ydin, ja järjestelmä tunnistaa laitteet `hotplug':in avulla, olisi asennettava julkaisun sarge 2.6-sarjan ydin ennen kuin päivitystä yritetään. Varmista 2.6-ytimen käynnistyvän ja kaikkien laitteiden tulevan tunnistetuksi oikein ennen kuin yritetään päivitystä. Paketti `hotplug' poistetaan järjestelmästä (tilalle tulee `udev') kun tehdään täysi järjestelmän päivitys. Jos ydintä ei päivitetä tätä ennen ei järjestelmä ehkä käynnisty kunnolla tästä alkaen. Kun päivitys julkaisun sarge 2.6-sarjan ytimeen on tehty, voidaan ydin päivittää kuten kertoo Kohta 4.6.2, `2.6-ytimen päivittäminen'. Jos järjestelmä ei käytä `hotplug':ia[1] voidaan ytimen päivitystä lykätä kunnes koko järjestelmän päivitys on tehty, kuten kertoo Kohta 4.5.6, `Lopun järjestelmän päivitys'. Kun järjestelmä on päivitetty voidaan tehdä seuraava (vaihdetaan ydinpaketin nimi laitteistolle parhaiten sopivaan korvaamalla __): # aptitude install linux-image-2.6- [1] Järjestelmän tarvitsemat ytimen moduulit saadaan ladattua kiinteästi sopivilla tiedoston `/etc/modules' asetuksilla. 4.6.4. Laitenumeroiden uusjako ------------------------------ Julkaisussa etch on aikaisempia julkaisuita varmatoimisempi laitteistotunnistus. Tästä saattaa kuitenkin seurata muutoksia laitteiden löytymisjärjestyksessä, jolloin laitenimien järjestyskin muuttuu. Jos esimerkiksi koneessa on kaksi verkkoliitäntää joissa on eri laiteajurit, saattavat laitteet eth0 ja eth1 vaihtaa paikkaa. Huomaa uuden laitteistotunnistuksen tarkoittavan, että jos esimerkiksi vaihdetaan ethernet-kortti käynnissä olevassa etch-järjestelmässä, saa uusi korttikin uuden laitenimen. Verkkoliitännöille voidaan järjestyksen vaihtuminen välttää `udev':in säännöillä, tarkemmin sanoen tiedoston `/etc/udev/rules.d/z25_persistent-net.rules' määrityksillä[1]. Toinen mahdollisuus on työkalulla `ifrename' sitoa fyysiset laitteet annettuihin nimiin käynnistyksen aikana. Lisätietoa on ifrename(8) ja iftab(5). Näitä kahta vaihtoehtoa (`udev' ja `ifrename') ei pitäisi käyttää samaan aikaan. Massamuistilaitteilla laitenimien uusjako on vältettävissä paketilla `initramfs-tools' ja säätämällä se lataamaan massamuistien laiteajurit samassa järjestyksessä kuin ne on nyt ladattu. Tämä tehdään määrittämällä massamuistimoduulien latausjärjestys tutkimalla komennon `lsmod' tulostusta. `lsmod' luettelee moduulit käänteisessä järjestyksessä, eli luettelon ensimmäinen moduuli on ladattu viimeiseksi. Huomaa että tämä toimii vain laitteille jotka ydin numeroi vakaassa järjestyksessä (kuten PCI-laitteet). Moduulien poistaminen ja lataaminen uudelleen käynnistyksen jälkeen kuitenkin vaikuttaa tähän järjestykseen. Ytimessä saattaa myös olla joitakin ajureita kiinteästi liitettyinä, ja näiden nimet eivät näy komennon `lsmod' tulosteessa. Näiden ajurien nimet ja latausjärjestyksen voi ehkä selvittää tutkimalla tiedostoa `/var/log/kern.log', tai komennon `dmesg' tulosteesta. Lisää näiden moduulien nimet tiedostoon `/etc/initramfs-tools/modules' siinä järjestyksessä jossa ne tulisi ladata käynnistyksen aikana. Joidenkin moduulien nimi on saattanut muuttua julkaisuiden sarge ja etch välissä. Esimerkiksi moduulista sym53c8xx_2 on tullut sym53c8xx. Tämän jälkeen on käynnistyksen muistilevyn otos (tai otokset) tehtävä uudestaan komennolla `update-initramfs -k all'. Kun julkaisun etch ydin ja `udev' ovat ajossa, voidaan järjestelmän asetukset tehdä siten, että levyihin viitataan nimellä joka ei riipu laiteajurien latausjärjestyksestä. Nämä nimet ovat hakemistopuussa `/dev/disk/'. [1] Siellä olevat säännöt on tuottanut automaattisesti komentotiedosto `/etc/udev/rules.d/z45_persistent-net-generator.rules' jotta verkkoliitännöillä olisi pysyvät nimet. Poistamalla tämä symbolinen linkki saadaan pysyvien nimen antaminen verkkoliitännöille `udev':ssä pois käytöstä. 4.6.5. Käynnistystoimintojen ajoitus ------------------------------------ Jos `initramfs-tools'in tekemää muistilevyä käytetään järjestelmän käynnistämiseen, tekee `udev' joissakin tapauksissa laitetiedostot liian myöhään, eli käynnistyskomentotiedostot eivät voi vielä käyttää niitä. The usual symptoms are that the boot will fail because the root file system cannot be mounted and you are dropped into a debug shell, but that when you check afterwards, all devices that are needed are present in `/dev'. This has been observed in cases where the root file system is on a USB disk or on RAID, especially if lilo is used. Vian voi kiertää käynnistyksen parametrilla `rootdelay=<9>'. Aikakatkaisun aikaa (sekunneissa) voi joutua säätämään. 4.7. Muistettavaa ennen seuraavaa käynnistystä ---------------------------------------------- Kun `aptitude dist-upgrade' on valmis, "muodollinen" päivitys on suoritettu, mutta on joitain muita tehtäviä joista on huolehdittava _ennen_ seuraavaa käynnistystä. 4.7.1. Siirtyminen pois devfs:stä --------------------------------- Debian-ytimet eivät enää tue `devfs':ää, joten `devfs':n käyttäjien on korjattava järjestelmäänsä itse ennen kuin julkaisun etch ydin käynnistetään. Jos merkkijono "devfs" esiintyy tiedostossa `/proc/mounts', on `devfs' todennäköisesti käytössä. Kaikki asetustiedostot joissa käytetään devfs:n käyttämiä nimiä on muutettava käyttämään udev-nimiä. Tiedostoja joissa devfs-nimiä todennäköisimmin käytetään ovat `/etc/fstab', `/etc/lilo.conf', `/boot/grub/menu.lst'ja `/etc/inittab'. Lisää tietoja mahdollisista pulmista löytyy vikailmoituksesta #341152 (http://bugs.debian.org/341152). 4.7.2. mdadm:n päivitys ----------------------- mdadm tarvitsee nyt asetustiedoston kootakseen MD-pakat (RAID) käynnistyksen muistilevyltä ja järjestelmän alkuasetusten teon aikana. Varmistu lukeneesi ja toimivasi tiedoston `/usr/share/doc/mdadm/README.upgrading-2.5.3.gz' ohjeiden mukaan kun paketti on päivitetty _ja ennen kuin käynnistetään uudelleen_. Tämän tiedoston uusin versio on saatavilla osoitteesta http://svn.debian.org/wsvn/pkg-mdadm/mdadm/trunk/debian/README.upgrading-2.5.3?op=file; siitä olisi etsittävä apua pulmatilanteissa. 4.8. Valmistautuminen seuraavaan julkaisuun ------------------------------------------- Päivityksen jälkeen voidaan valmistautua seuraavaan julkaisuun useilla toimenpiteillä. * Käytettäessä `grub'-käynnistyslatainta, muokataan tiedostoa `/etc/kernel-img.conf' ja vaihdetaan komennon `update-grub' sijainti vaihtamalla `/sbin/update-grub' tilalle `/usr/sbin/update-grub'. * Jos uuden ytimen metapaketti asentui koska vanhassa ytimessä oli riippuvuus siihen, se merkitään automaattisesti asennetuksi. Tämä olisi korjattava komennolla: # aptitude unmarkauto $(dpkg-query -W 'linux-image-2.6-*' | cut -f1) * Poista julkaisun sarge ytimen metapaketit komennolla: # aptitude purge kernel-image-2.6- * Move any configuration options from `/etc/network/options' to `/etc/sysctl.conf'. Please see `/usr/share/doc/netbase/README.Debian' for details. * Poista vanhentuneet ja käyttämättömät paketit kuten kertoo Kohta 4.10, `Vanhentuneet paketit'. Olisi tarkistettava mitä asetustiedostoja ne käyttävät ja harkittava pakettien poistamista tarkentimella `--purge' jolloin poistetaan myös asetustiedostot. 4.9. Deprecated packages ------------------------ With the release of `Lenny' a bigger number of server packages will be deprecated, thus updating to newer versions of those now will save you from trouble when updating to `Lenny'. This includes the following packages: * apache (1.x), successor is apache2 * bind8, successor is bind9 * php4, successor is php5 * postgresql-7.4, successor is postgresql-8.1 * exim 3, successor is exim4 4.10. Vanhentuneet paketit -------------------------- Julkaisussa etch tulee useita tuhansia uusia paketteja mutta se myös poistaa käytöstä ja jättää pois yli kaksi tuhatta vanhaa pakettia jotka olivat julkaisussa sarge. Mitään päivitystapaa ei tarjota näille vanhentuneille paketeille. Vaikkakaan ei ole mitään estettä vanhentuneen paketin käytön jatkamiselle, Debian-projekti tavallisesti lopettaa tietoturvapäivitysten teon paketille vuoden etchin julkistuksen jälkeen[1], eikä tavallisesti tarjoa muuta tukea tänä aikana. Suositellaan paketin korvaamista saatavilla olevalla vaihtoehdolla, jos sellainen on. Pakettien poistamiselle jakelusta on monia syitä: alkuperäinen tekijä ei ehkä enää ylläpidä niitä; ei ole enää Debian-kehittäjää joka ylläpitäisi pakettia; toiminnallisuuden on korvannut toinen ohjelmisto (tai uusi versio); tai niitä ei pidetä enää soveliaina julkaisuun etch vikojen takia. Jälkimmäisessä tapauksessa paketit saattavat vielä olla "epävakaassa" jakelussa. Päivitetyssä järjestelmässä olevien vanhentuneiden pakettien löytäminen on helppoa, koska paketinhallintajärjestelmän edustaohjelmat merkitsevät ne vanhentuneiksi. Käytettäessä ohjelmaa `aptitude' on luettelo näistä paketeista kohdassa "Vanhentuneet ja paikalliset paketit". Ohjelmassa `dselect' on samantapainen luettelo, mutta sen sisältö saattaa hieman poiketa. Vielä on huomattava, että jos on itse asennettu paketteja komennolla `aptitude' julkaisussa sarge, järjestelmä muistaa mitkä paketit on itse asennettu ja merkitsee vanhentuneiksi paketit jotka on asennettu vain itse asennettujen pakettien riippuvuuksien takia ja joita ei enää tarvita jos paketti on poistettu. Lisäksi `aptitude', toisin kuin `deborphan', ei merkitse vanhentuneiksi paketteja jotka on asennettu itse, kuten se tekee paketeille jotka asennettiin riippuvuuksien takia. On lisääkin työkaluja joilla etsiä vanhentuneita paketteja, kuten `deborphan', `debfoster' tai `cruft'. Ohjelmaa `deborphan' suositellaan suuresti, vaikkakin se (oletusasetuksilla) ilmoittaa vain vanhentuneista kirjastoista: osastoissa "libs" tai "oldlibs" olevista paketeista joita mikään muu paketti ei käytä. Älä poista miettimättä näiden työkalujen ilmoittamia paketteja, erityisesti käytettäessä ärhäköitä ei-oletusasetuksia joilla on taipumus tuottaa vääriä positiivisia. Poistettaviksi ehdotettujen pakettien tutkimista itse suositellaan suuresti (t.s. niiden sisältö, koko ja kuvaus) ennen poistamista. Debianin Vianjäljitysjärjestelmä (http://bugs.debian.org/) kertoo usein lisätietoa paketin poistamisen syistä. Olisi tutkittava sekä paketin omat arkistoidut vikailmoitukset että arkistoidut vikailmoitukset ftp.debian.org -pseudopaketille (http://bugs.debian.org/cgi-bin/pkgreport.cgi?pkg=ftp.debian.org&archive=yes). [1] Tai kunnes seuraava julkistus tehdään. Tavallisesti tuetaan vain kahta vakaata julkaisua samalla kertaa. 4.10.1. Siirtymäpaketit ----------------------- Jotkin julkaisun sarge paketeista on jaettu useisiin paketeihin julkaisussa etch, usein helpottamaan järjestelmän ylläpitoa. Päivitystä on tällaisissa tapauksissa usein helpotettu lisäämällä julkaisuun etch "siirtymäpaketteja": tyhjiä paketteja joilla on sama nimi kuin julkaisun sarge vanhalla paketilla ja riippuvuuksia jotka aikaansaavat uusien pakettien asentumisen. Näitä "siirtymäpaketteja" voi pitää vanhentuneina päivityksen jälkeen ja ne voidaan turvallisesti poistaa. Useimpien (mutta ei kaikkien) siirtymäpakettien tarkoitus ilmenee kuvauksesta. Siirtymäpakettien kuvaukset eivät kuitenkaan ole samanmuotoisia, joten myös `deborphan' `--guess' -tarkentimilla saattaa auttaa niitä löytämään. Huomaa joidenkin siirtymäpakettien tarkoituksena olevan seurata ohjelman kullakin hetkellä saatavilla olevaa versiota, eikä näitä tulisi poistaa päivityksen jälkeen. ------------------------------------------------------------------------------- 5. Hyvä tietää julkaisusta etch ------------------------------- 5.1. Mahdollisia pulmia ----------------------- Joskus muutoksilla on sivuvaikutuksia joita ei järkevästi voi välttää, tai ne paljastavat vikoja muualla. Tässä kerrotaan tietoomme tullet pulmat. Lue myös errata, kyseisten pakettien ohjeet, vikailmoitukset ja muu kohdan Kohta 6.1, `Lisää lukemista' tieto. 5.1.1. udev:iin liittyviä laitepulmia ------------------------------------- Vaikka `udev' on testattu laajalti, saattaa joidenkin laitteiden kanssa tulla vähäisiä korjausta vaativia pulmia. Yleisimmät pulmat ovat laitteen muuttuneet oikeudet ja/tai omistaja. Joissakin tapauksissa laitetta ei oletusarvona luoda (esim. `/dev/video' ja `/dev/radio'). `udev':ssa on asetuksia joilla näitä pulmia voidaan käsitellä. Katso lisätietoja man-sivulta udev(8) ja tiedostosta `/etc/udev'. 5.1.2. Jotkin sovellukset eivät ehkä enää toimi 2.4-ytimellä. ------------------------------------------------------------- Jotkin julkaisun etch sovellukset eivät ehkä enää toimi 2.4-ytimellä, esimerkiksi koska ne tarvitsevat `epoll()'-tuen, jota ei ole 2.4-ytimissä. Nuo sovellukset joko eivät toimi lainkaan tai eivät toimi oikein ennen kuin järjestelmä käynnistetään 2.6-ytimellä. Eräs esimerkki on HTTP-välipalvelin `squid'. 5.1.3. Joihinkin verkko-osoitteisiin ei pääse TCP:llä ----------------------------------------------------- Ytimen versiosta 2.6.17 alkaen Linux käyttää ärhäkkäästi TCP-ikkunan koon kerrointa, joka on määritelty RFC 1323:ssa. Jotkin palvelimet toimivat väärin, ja ilmoittavat väärän ikkunakoon. Katso lisätietoja vikailmoituksista #381262 (http://bugs.debian.org/381262) ja #395066 (http://bugs.debian.org/395066). Nämä pulmat voi tavallisesti kiertää kahdella tavalla: joko asetetaan suurin sallittu TCP-ikkunan koko pienempään arvoon (suositellaan) tai otetaan TCP-ikkunan koon kerroin pois käytöstä (ei suositella). Katso esimerkkikomentoja Debianin asentimen errata-sivulta (http://www.debian.org/devel/debian-installer/errata). 5.1.4. APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut --------------------------------------------------------------- Oletusarvona julkaisun etch `apt' käyttää uutta tapaa APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivittämiseen (kun suoritetaan `aptitude update'). Uusi tapa noutaa tiedostojen muutokset (eikä kokonaisia hakemistotiedostoja) `pdiff'-tiedostoina. Uuden tavan pitäisi käyttää vähemmän kaistanleveyttä ja olla nopeampi useimmissa järjestelmissä. Harmittavasti sillä voi olla myös päinvastainen vaikutus eli päivitykset hidastuvat harvoin päivitettävissä järjestelmissä joissa on nopea verkkoyhteys (tai asennuspalvelin hyvin lähellä). Muutostiedostojen limittäminen saattaa olla aikaavievempää kuin koko hakemistotiedoston noutaminen. Tämän ominaisuuden saa pois käytöstä lisäämällä rivi `Acquire::Pdiffs "false";' asetustiedostoon `/etc/apt/apt.conf'. Tämä muutos vaikuttaa eniten Debian GNU/Linuxin _epävakaan_ ja _testattavan_ jakelun käyttäjiin koska näissä pakettivarastot muuttuvat. Julkaisun etch käyttäjät huomaavat tämän ominaisuuden lähinnä päivittäessään tietoturvapäivitysten varastoalueen hakemistoa. 5.1.5. Verkon käynnistystoimien asynkronisuus voi aiheuttaa oikkuja ------------------------------------------------------------------- Järjestelmissä joissa käytetään `udev':iä lataamaan verkkoliitäntöjen ajurit saattaa käydä niin, että `udev':in tahdistamattoman toiminnan seurauksena ajuri ei ole vielä ladattuna kun `/etc/init.d/networking' suoritetaan järjestelmää käynnistettäessä. Vaikkakin `allow-hotplug':n lisääminen tiedostoon `/etc/network/interfaces' (`auto':n lisäksi) varmistaa että verkkoliitäntä otetaan käyttöön kunhan se on käytettävissä, ei ole varmaa että tämä on saatu tehtyä siihen mennessä kun käynnistyksessä aloitetaan verkkopalveluiden käynnistys. Jotkut palvelut saattavat toimia väärin jos verkkoliitäntä puuttuu. 5.1.6. Vaikeuksia käytettäessä WPA-turvattua langatonta verkkoa --------------------------------------------------------------- Julkaisussa sarge paketti `wpasupplicant' toimi järjestelmän palveluna, jonka asetukset tehtiin tiedostoissa `/etc/default/wpasupplicant' ja käyttäjän tekemässä tiedostossa `/etc/wpasupplicant.conf'. Julkaisussa etch on tiedosto `/etc/init.d/wpasupplicant' poistettu ja Debian-paketti käyttää nyt tiedostoa `/etc/network/interfaces', samaan tapaan kuin muutkin paketit kuten `wireless-tools'. Tämä tarkoittaa ettei `wpasupplicant' enää suoraan tarjoa järjestelmäpalvelua. Katso ohjeita wpasupplicantin asetuksista tiedostosta `/usr/share/doc/wpasupplicant/README.modes.gz', jossa on esimerkkejä `/etc/network/interfaces'-tiedostoista. Päivitettyä tietoa paketin `wpasupplicant' käytöstä Debianissa kertoo Debian Wiki (http://wiki.debian.org/WPA). 5.1.7. Pulmia tiedostonimien ei-ASCII-merkkeistä ------------------------------------------------ Liitetyissä vfat-, ntfs- tai iso9660-tiedostojärjestelmissä joissa tiedostojen nimissä on ei-ASCII-merkkejä tulee virheitä tiedostonimiä käytettäessä, jos liitettäessä ei ole käytetty tarkenninta utf8. Oireena saattaa olla seuraava virhe: " Invalid or incomplete multibyte or wide character". Eräs mahdollinen ratkaisu on käyttää liitosvalitsimena `defaults,utf8' vfat-, ntfs- ja iso9660-tiedostojärjestelmille kun niiden tiedostonimissä on ei-ASCII-merkkejä. Huomaa ettei Linux-ydin tue aakkoslajeja erottelematonta tiedostonimien käsittelyä vfat-tiedostojärjestelmässä käytettäessä tarkenninta `utf8'. 5.1.8. Sound stops working -------------------------- In rare cases the sound might stop working after the upgrade. If this happens, go through the alsa checklist: run `alsaconf' as root user, add your user to the `audio' group, use alsamixer and make sure levels are up and it is unmuted, make sure arts or esound stopped, make sure OSS modules unloaded, make sure speakers are on, check whether the command `cat /dev/urandom > /dev/dsp' works for root. 5.2. Päivitys 2.6-ytimeen ------------------------- 2.6-ytimissä on suuria muutoksia 2.4-ytimiin verrattuna. Moduulien nimiä on muutettu ja useita ajureita on osittain tai joskus kokonaan kirjoitettu uudelleen. Päivitys 2.6-ytimeen aikaisemmasta versiosta on niin muodoin puuha johon on suhtauduttava vakavasti. Tämä osa pyrkii tiedottamaan joistakin eteen tulevista pulmista. Jos käännät oman ytimen lähdekoodeista, varmistu paketin `module-init-tools' asentumisesta ennen kuin 2.6-ydin käynistetään. Tämä paketti on `modutils':in korvaaja 2.6-ytimille. Jos asennat jonkin Debianin `linux-image'-paketeista, tämä paketti asentuu automaattisesti riippuvuuksien ansiosta. Jos käytössä on _LVM_, on asennettava myös paketti `lvm2' ennen 2.6-ytimen käynnistämistä koska se ei suoraan tue LVM1:stä. LVM1-levyniteitä käsitellään `lvm2' yhteensopivuuskerroksen kautta (moduuli dm-mod). Paketti `lvm10' voidaan jättää asennetuksi; käynnistyskomentotiedostot tunnistavat mikä ydin on käytössä ja suorittavat sopivan version. Jos tiedostossa `/etc/modules' on tietueita (luettelo käynnistyksessä ladattavista moduuleista), huomaa joidenkin moduulien nimien muuttuneen. Tiedostoon on päivitettävä moduulien uudet nimet. Kun 2.6-ydin on asennettu, mutta ennen kuin käynnistetään uudelleen, on varmistuttava pelastusmahdollisuuden olevan käytettävissä. Ensin varmistutaan käynnistyslataimen asetuksissa olevan sekä uusi ydin että vanha toimiva 2.4-ydin. Olisi myös katsottava, että käytettävissä on "pelastuslevyke" tai "pelastusromppu", siltä varalta että käynnistyslataimen väärät asetukset estävät vanhan ytimen käynnistämisen. 5.2.1. Näppäimistön asetukset ----------------------------- 2.6-ytimien ärhäköin muutos on syöttökerroksen perusteellinen muutos. Muutos saa kaikki näppäimistöt näyttämään "tavallisilta" PC-näppäimistöiltä. Tämä tarkoittaa, että jos nyt on valittuna muun tyyppinen näppäimistö (esim. USB-MAC tai Sun-näppäimistö), ei näppäimistö luultavimmin toimi kun on on käynnistetty uudella 2.6-ytimellä. Jos koneeseen saa SSH-yhteyden muualta, voidaan pulma ratkaista komennolla `dpkg-reconfigure console-data', valitsemalla "Select keymap from full list" ja ottamalla käyttöön "pc"-näppäimistö. Jos tämä sattuu konsolin näppäimistölle, on luultavasti muutettava myös X Window Systemin näppäimistöasetuksia. Tämä voidaan tehdä joko komennolla `dpkg-reconfigure xserver-xorg' tai muokkaamalla suoraan tiedostoa `/etc/X11/xorg.conf'. Älä unohda lukea ohjeita joihin viitataan kohdasa Kohta 4.7, `Muistettavaa ennen seuraavaa käynnistystä'. Huomaa että käytettäessä USB-näppäimistöä, sen asetukset voivat olla joko "tavallisen" PC-näppäimistön tai USB-MAC-näppäimistön. Ensimmäisessä tapauksessa puheena ollut pulma ei esiinny. 5.2.2. Hiiren asetukset ----------------------- Taas syöttökerroksen perusteellisen muutoksen johdosta on ehkä tehtävä X Window Systemin ja paketin `gpm' asetukset uudelleen jos hiiri ei toimi kun on päivitetty 2.6-ytimeen. Todennäköisin syy on, että laite jonka kautta hiiren tiedot luetaan on vaihtunut. Myös eri moduulien lataaminen saattaa olla tarpeen. 5.2.3. Ääniasetukset -------------------- 2.6-ytimille suositellaan ALSA-ääniajureita eikä vanhempia OSS-ajureita. ALSA-ääniajurit ovat oletusarvona moduuleita. Jotta äänet toimisivat, on äänilaitteelle sopivat ALSA-moduulit ladattava. Yleensä tämä tapahtuu automaattisesti jos paketin `alsa-base' lisäksi on asennettuna joko `hotplug' tai `discover'. Lisäksi paketti `alsa-base' pistää "mustalle listalle" OSS-moduulit jotta `hotplug' tai `discover' eivät lataisi niitä. Jos OSS-moduuleita on tietueina tiedostossa `/etc/modules', olisi ne poistettava. 5.3. XFree86:stä X.Orgiin siirtyminen ------------------------------------- Siirryttäessä X.Orgiin tarvitaan muutamia rakenteellisia muutoksia. Jos kaikki asennetut paketit ovat Debianista ja myös mukana julkaisussa etch pitäisi päivityksen sujua ongelmitta. Kokemus on kuitenkin osoittanut olevan muutamia muutoksia joista on hyvä olla tietoinen, koska niistä saattaa tulla pulmia päivityksen aikana. Tärkein muutos on, että hakemisto `/usr/X11R6/bin' on poistettu ja on jäljellä vain symbolisena linkkinä hakemistoon `/usr/bin'. Tämä tarkoittaa että hakemiston on oltava tyhjä kun uudet paketit asennetaan. Uusissa paketeissa on ristiriita useimpiin paketeihin jotka käyttivät hakemistoa `/usr/X11R6/bin', mutta joissakin tapauksissa on puututtava päivitykseen. Muista ettei järjestelmän päivitystä pidä tehdä X-istunnosta. Jos päivitys keskeytyy X.Orgin asennuksen aikana, olisi tarkistettava onko tiedostoja vielä jäänyt hakemistoon `/usr/X11R6/bin'. Sitten voidaan komennolla `dpkg -S' selvittää mikä Debianin paketti asensi tuon tiedoston (jos sellainen paketti on), ja poistaa nuo paketit komennolla `dpkg --remove'. Kirjoita muistiin mitkä paketit poistit, jotta voit myöhemmin asentaa korvaavat paketit. Ennen päivityksen jatkamista on poistettava kaikki tiedostot hakemistosta `/usr/X11R6/bin'. Sivulta http://wiki.debian.org/Xorg69To7 voit lukea lisää yksityiskohtia ja muita asioita. If you experience problems with X.Org after restarting, it might be also worth to restart the font server by running `/etc/init.d/xfs restart'. This happens due to `/etc/X11/fs/xfs.options' containing a line with `no-restart-on-upgrade', but the font paths have changed. 5.4. Useissa sovelluksissa ei ole tukea 8-bittisille näytöille -------------------------------------------------------------- After the upgrade to the X.Org and the latest libraries, X terminals which can only represent colors 8 bits depth will not work. This is because the Cairo 2D vector graphics library (`libcairo2') doesn't have 8-bit pseudocolor support. This library is used by the GNOME and Xfce desktops as well as by many desktop applications compiled with the Gtk2+ toolkit, such as `abiword'. Koneet joihin tämän tiedetään vaikuttavan ovat jotkin Sun-koneet ja X-päätteet joiden valmistaja on Tektronix, NCD, IBM tai SGI, sekä jotkin muut etäkäytettävät X-ikkunointijärjestelmät. Nämä laitteet olisi jos mahdollista vaihdettava käyttämään 16-bittisiä värejä. Lisätietoja löytyy Freedesktopin viasta #4945 (https://bugs.freedesktop.org/show_bug.cgi?id=4945). 5.5. Päivitys eximistä exim4:ään -------------------------------- Yksi julkaisun etch myötä vanhentuneista paketeista on sähköpostin välitysohjelma (MTA) `exim', jonka korvaa kokoaan uusi paketti `exim4'. `exim' (versio 3.xx) on ollut vailla yläjuoksun ylläpitäjää useita vuosia, ja myös Debian on lopettanut tuon version tukemisen. Jos vieläkin käytät `exim'in versiota 3.xx, päivitä `exim'-asennus pakettiin `exim4' itse. Koska `exim4' on mukana jo julkaisussa sarge, voidaan päivitys tehdä julkaisussa sarge ennen kuin päivitetään julkaisuun etch tai kun on päivitetty julkaisuun etch, miten paremmin sopii. On muistettava, ettei vanhaa `exim'-pakettia päivitetä ja ettei siihen tule tietoturvapäivityksiä kun julkaisun sarge tuki loppuu. Huomaa että `debconf'in asetuksista riippuu esitetäänkö `exim4':n asennuksen aikana mitään kysymyksiä. Jos mitään ei kysytä, järjestelmän oletusarvo on "vain paikallinen sähköpostien toimitus". Mieleisensä asetukset voi tehdä komennolla `dpkg-reconfigure exim4-config'. `exim4'-pakettien ohjeistus Debianissa on runsas. Paketin kotisivu on http://wiki.debian.org/PkgExim4 Debianin Wikissä, ja README-tiedosto löytyy osoitteesta http://pkg-exim4.alioth.debian.org/README/README.Debian.html sekä asennuspaketista. README-tiedostossa on luku paketoinnista, jossa selitetään tarjottujen pakettien erot, ja siinä on luku "Updating from `Exim' 3", joka neuvoo varsinaisessa siirtymisessä. 5.6. Apache2:n päivitys ----------------------- Apache on päivitetty uuteen versioon 2.2 Vaikkakaan tämän ei pitäisi vaikuttaa keskivertokäyttäjään, muutamista potentiaalisista seikoista kannattaa olla tietoinen. http://httpd.apache.org/docs/2.2/upgrading.html sisältää ylävirran muutokset. Ole hyvä ja lue tämä sivu. Muistutamme erityisesti seuraavista: * kaikki moduulit täytyy kääntää uudelleen * valtuutusmoduulit on järjestelty ja nimetty uudelleen * joitain asetuksia on uudelleennimetty Debianin omiin muutoksiin lukeutuu se, että merkkijonoa SSL ei enää määritetä koska oletuspaketti tukee nyt ssl:ää. Jos käytetään kokeellista ITK MPM:ää (paketista `apache2-mpm-itk'), ei cgi-moduulia oteta oletusarvoilla oikealla tavalla käyttöön. Se saadaan oikealla tavalla käyttöön ottamalla pois käytöstä `mod_cgid' ja ottamalla käyttöön `mod_cgi': # cd /etc/apache2/mods-enabled # rm cgid.conf cgid.load # ln -s ../mods-available/cgi.load . # /etc/init.d/apache2 force-reload 5.7. Zopen ja Plonen päivittäminen ---------------------------------- Zope ja kaikki siihen liittyvät tuotteet on päivitetty. Useita tuotteita myöskin jätettiin jakelusta pois (joko vanhentuneita tai koska ne eivät olleet yhteensopivia uuden Zopen, CMF:n tai Plonen kanssa). Valitettavasti ei ole helppoa ja takuuvarmaa tapaa monimutkaisen `zope'- tai `plone'-palvelimen päivittämiseen. Vaikka Plonessa on mukana siirtymistyökalu, on kokemus osoittanut automaattisten siirtymisten helposti epäonnistuvan. Tästä syystä käyttäjille suositellaan järjestelmän asetusten tekoa siten, että voidaan jatkaa julkaisun sarge Zope/Plone-asennuksen käyttöä julkaisun etch versioiden rinnalla kun siirtymistä testaillaan. Helpoin ja turvallisin tapa on kopioida julkaisun sarge järjestelmä toiselle kiintolevylle tai osiolle, ja päivittää sitten vain toinen kopioista. Siten voidaan ohjelmalla `chroot' avulla ajaa julkaisun sarge versiota julkaisun etch rinnalla. Ei ole mahdollista asentaa sekä vanhoja että uusia Zope/Plone-versioita julkaisun etch järjestelmään, osittain koska vanhoissa paketeissa on riippuvuus pakettiin `python2.3' joka ei voi olla asennettuna yhdessä paketin `python2.4' kanssa. 5.8. Jokerimerkkien lavennus GNU tar:issa ----------------------------------------- GNU `tar':n aikaisemmat versiot olettivat samanlaisen jokerimerkkien laventamisen kuin komentotulkissa purettaessa arkistoa tai näytettäessä arkiston listaus. Esimerkiksi: tar xf foo.tar '*.c' purkaisi kaikki tiedostot joiden nimen lopussa on ".c". Tätä toiminnallisuutta ei kerrottu käyttöohjeissa ja se ei ollut yhteensopiva perinteisten `tar'-toteutusten kanssa. Tästä syystä alkaen versiosta 1.15.91, GNU `tar' oletusarvona ei enää lavenna jokerimerkkejä. Esimerkiksi yllä ollut komento tarkoittaisi nyt että arkistosta puretaan tiedosto nimeltä "*.c". Katso lisätietoja tiedostosta `/usr/share/doc/tar/NEWS.gz'. 5.9. NIS ja Network Manager --------------------------- Ohjelman `ypbind' julkaisun etch paketissa `nis' oleva versio tukee Network Manageria. Tämä tuki saa `ypbind':in ottamaan pois käytöstä NIS-asiakasohjelman kun Network Manager ilmoittaa tietokoneen irroitetun verkosta. Koska Network Manager tavallisesti ilmoittaa tietokoneen irroitetun verkosta kun se ei ole käytössä, NIS-käyttäjien joilla on NIS-asiakasjärjestelmiä pitäisi varmistua Network Managerin tuen olevan pois käytöstä noissa järjestelmissä. Tämä voidaan tehdä joko poistamalla paketti `network-manager' tai muokkaamalla tiedostoon `/etc/default/nis' lisäys `-no-dbus' kohtaan `YPBINDARGS'. Uusissa Debian-asennuksissa oletusarvo on `-no-dbus', mutta näin ei ollut aikaisemmissa julkaisuissa. 5.10. Ei-tietoturvalliset php-asetukset hylätty ----------------------------------------------- Useiden vuosien ajan on tiedetty PHP:n asetuksen `register_globals' käytössä olevan tietoturvaongelmia ja sen olevan vaarallinen, ja tämän asetuksen oletusarvo ollut "pois käytöstä" jo jonkin aikaa. Tämä asetus on nyt lopultakin hylätty Debian-järjestelmissä koska se on liian vaarallinen. Sama pätee vikoihin lisäosissa `safe_mode' ja `open_basedir', jotka ovat lisäksi ollet vailla ylläpitoa jo jonkin aikaa. Tästä julkaisusta alkaen Debianin tietoturvan tarkastusryhmä ei enää tarjoa tietoturvatukea lukuisille tunnetusti tietoturvattomille PHP-asetuksille. Tärkein seikka on, että asetuksen `register_globals' käytöstä aiheutuvia pulmia ei enää käsitellä. Jos käytössä on vanhoja sovelluksia jotka vaativat asetuksen `register_globals', ota se käyttöön vain noiden sovellusten poluilla, esim. Apachen asetustiedoston avulla. Lisätietoja on tiedostossa `README.Debian.security' PHP-ohjeiden hakemistossa (`/usr/share/doc/php4', `/usr/share/doc/php5'). 5.11. Mozilla-tuotteiden tietoturvatilanne ------------------------------------------ Mozilla-sovellukset `firefox' and `thunderbird' (jotka on Debianissa nimetty uudelleen `iceweasel' ja `icedove') ovat tärkeitä työkaluja useille käyttäjille. Valitettavasti ylävirran tietoturvakäytäntö on saada käyttäjät päivittämään uuteen versioon, joka on ristiriidassa Debianin käytännön kanssa, jonka mukaan suuria toiminnallisia muutoksia ei toimiteta tietoturvapäivityksissä. Emme voi ennustaa tätä nyt, mutta etch-julkaisun elinaikana Debianin tietoturvaryhmä voi joutua siihen tilanteeseen, jossa Mozilla-tuotteiden tukeminen ei enää ole järkevää, ja julistaa Mozilla-tuotteiden tietoturvatuen päättyneeksi. Tämä kannattaa ottaa huomioon otettaessa Mozillaa käyttöön sekä harkita Debianissa saatavilla olevia vaihtoehtoja mikäli tietoturvatuen puute saattaisi muodostua ongelmaksi. 5.12. KDE-työpöytäympäristö --------------------------- Taltioiden käsittely KDE:ssä on muuttujut julkaisussa etch olevassa versiossa. Nyt ei käytetä `device:/' vaan `media:/'. Joissakin käyttäjän asetustiedostoissa on saatettu tallentaa `device:/'-linkkejä ja ne olisi muokattava. Erityisesti tiedostossa `~/.kde/share/apps/konqsidebartng/virtual_folders/services' on tämä viite ja tiedosto voidaan turvallisesti poistaa koska sitä ei luoda uusille käyttäjille. KDE-työpöytäympäristössä on tehty paljon muutoksia julkaisusta sarge julkaisuun etch. Lisätietoja kertoo KDE 3.5 Release Notes (http://www.kde.org/announcements/announce-3.5.php). 5.13. GNOME-työpöytäympäristön muutokset ja tuki ------------------------------------------------ Jos käytit GNOME-työpöytäympäristöä julkaisussa sarge ei joistakin Debianin julkaisussa etch mukaan tulleista oletusasetuksista ole hyötyä. Ääritapauksissa GNOME-työpöytäympäristö ei ehkä käsittele asetuksiasi kunnolla eikä toimi oikein. Jos et ole nähnyt kauheasti vaivaa GNOME-työpöytäympäristön asetuksien teossa, halunnet siirtää hakemiston `.gconf' käyttäjän kotihakemistosta toiselle nimelle (esimerkiksi tiedostoksi `.gconf.vanha') jotta se luodaan uudestaan, tällä kertaa julkaisun etch oletusasetuksilla uutta istuntoa käynnistettäessä. Julkaisussa etch Debianissa ei enää ole paketteja suurimmalle osalle vanhentuneesta GNOME:n versiosta 1. Joitakin paketteja on säilytetty tukemaan niitä Debianin paketteja joita ei vielä ole päivitetty GNOME:n versioon 2. GTK1.2:n paketit ovat yhä kokonaan ylläpidettyjä. GNOME:n työpöytäympäristössä on tehty paljon muutoksia julkaisusta sarge julkaisuun etch. Lisätietoja kertoo GNOME 2.14 Release Notes (http://www.gnome.org/start/2.14/notes/en/). 5.14. Oletusmuokkain -------------------- Jos käytit `vim':iä oletusmuokkaimena, voidaan `nano' vaihtaa tilalle päivityksen aikana. Ylläpitäjät jotka haluavat vaihtaa oletusmuokkaimen kaikille käyttäjille joutuvat päivittämään vaihtoehtojärjestelmää komennolla: # update-alternatives --config editor Käyttäjä joka haluaa vaihtaa oletusmuokkainta voi määrittää ympäristömuuttujan _EDITOR_ lisäämällä seuraavat rivit omaan profiiliinsa: EDITOR=vi export EDITOR alias editor=$EDITOR 5.15. Message of the day ------------------------ `/etc/motd' is now a symlink to `/var/run/motd' which is rebuilt by `/etc/init.d/bootmisc.sh' from a template, `/etc/motd.tail', at each reboot. It means that changes made to `/etc/motd' will be lost. Changes made into `/etc/motd.tail' are not automatically applied to `/etc/motd' other than at reboot. Also, the EDITMOTD variable at `/etc/default/rcS' no longer has any effect. If you wish to disable updating of the motd, or want to maintain your own content for the message of the day you just have to point the `/etc/motd' symlink to a different file such as `/etc/motd.static' and make your changes there. 5.16. Not default support for unicode in emacs21* ------------------------------------------------- Emacs21 and emacs21-nox are not configured to use Unicode by default. For more information and a workaround please see Bug #419490 (http://bugs.debian.org/419490). ------------------------------------------------------------------------------- 6. Lisätietoja käyttöjärjestelmästä Debian GNU/Linux ---------------------------------------------------- 6.1. Lisää lukemista -------------------- Tämän julkaisumuistion ja asennusoppaan lukemisen jälkeen Debian GNU/Linux järjestelmän opiskeluun on tarjolla Debian Dokumentaatiprojekti (DDP). Sen tarkoituksena on luoda korkealaatuista ohjeistusta Debianin käyttäjille ja kehittäjille. Saatavilla olevia ohjeita ovat Debian Reference, Debian New Maintainers Guide ja Debian FAQ, sekä useita muita. Yksityiskohtaiset tiedot saatavilla olevasta aineistosta löytyvät DDP:n seittisivustosta (http://www.debian.org/doc/ddp). Yksittäisten pakettien ohjeistus on asennettu hakemistoon `/usr/share/doc/', tähän voi kuulua tekijänoikeustietoa, Debianiin liittyviä yksityiskohtia ja alkuperäisen tekijän ohjeistus. 6.2. Apua löytyy ---------------- Apua, neuvoja ja tukea Debianin käyttäjille on saatavilla monelta taholta, mutta näitä olisi käytettävä vasta kun aiheesta saatavilla olevan ohjeistuksen huolellinen tutkiminen ei ole auttanut. Tässä luvussa kerrotaan johdannonomaisesti uusille Debianin käyttäjille mahdollisesti hyödyllisistä välineistä. 6.2.1. Postilistat ------------------ Debianin käyttäjille kiinnostavimmat sähköpostilistat ovat debian-user (englanninkielinen) ja muut debian-user--listat (useille muille kielille). Tietoa näistä postituslistoista ja ohjeet listalle liittymiseen löytyy osoitteesta http://lists.debian.org/. Ole hyvä ja tarkista listojen arkistoista onko kysymykseesi jo vastattu ennen kuin lähetät kysymyksesi listalle. Noudata myös tavanomaisia sähköpostilistojen käyttäytymissääntöjä (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/jakelulistat.html). 6.2.2. IRC ---------- Debian has an IRC channel dedicated to the support and aid of Debian users located on the OFTC IRC network. To access the channel, point your favorite IRC client at irc.debian.org and join #debian. Please follow the channel guidelines, respecting other users fully. The guidelines are available at the Debian Wiki (http://wiki.debian.org/DebianIRC). For more information on OFTC please visit the website (http://www.oftc.net/). 6.3. Vioista ilmoittaminen -------------------------- Ponnistelemme, jotta Debian GNU/Linux olisi korkealaatuinen käyttöjärjestelmä, mikä ei kuitenkaan tarkoita tekemiemme ohjelmapakettien olevan kokonaan vailla vikoja. Julkinen vikatietokanta sopii Debianin avoimeen kehitystyöhön. Palvelemme käyttäjiämme tarjoamalla kaikki tiedot ilmoitetuista vioista omassa vianseurantajärjestelmässämme (BTS, Bug Tracking System), joka on käytettävissä selaimella osoitteessa bugs.debian.org (http://bugs.debian.org/). Jos löydät vian jakelusta tai sen osana olevasta paketoidusta ohjelmasta, ole hyvä ja ilmoita siitä, jotta se saadaan kunnolla korjattua seuraavissa versioissa. Vikailmoituksen laatijalla on oltava toimiva sähköpostiosoite. Tämä siksi, että vikoja voidaan seurata ja kehittävät voivat tarvittaessa pyytää lisätietoja. You can submit a bug report using the program `reportbug' or manually using email. You can read more about the Bug Tracking System and how to use it by reading the reference cards (available at `/usr/share/doc/debian' if you have `doc-debian' installed) or online at the Bug Tracking System (http://bugs.debian.org/). 6.4. Debianin avustaminen ------------------------- Debianin avustamiseksi ei tarvitse olla asiantuntija. Auttamalla käyttäjiä selvittämään ongelmatilanteet postilistoilla (http://lists.debian.org/) tuet yhteisöä. Jakelun kehittämiseen liittyvien ongelmien tunnistaminen (ja mikä tärkeintä ratkaiseminen) osallistumalla kehittäjien postilistojen (http://lists.debian.org/) keskusteluun on myös erittäin hyödyllistä. Auta Debiania säilyttämään laatu hyvänä lähettämällä vikailmoituksia (http://bugs.debian.org/) ja auta kehittäjiä löytämään ja korjaamaan viat. Jos kirjoittaminen sujuu, haluaisit ehkä avustaa aktiivisemmin auttamalla ohjeiden (http://www.debian.org/doc/ddp) kirjoittamisessa tai kääntämällä (http://www.debian.org/international/) jo tehtyjä ohjeita äidinkielellesi. Jos voit panostaa enemmän aikaa, voit ylläpitää vapaiden ohjelmien kokoelman osaa Debianissa. Erityisen hyödyllistä on ottaa vastuulleen tai ylläpitää toivottuja lisäyksiä Debianiin, seittisivusto Apua tarvitsevat paketit (http://www.debian.org/devel/wnpp/) tarjoaa tästä yksityiskohtaisempaa tietoa. Jos mielenkiintosi kohteina ovat tietyt kohderyhmät, saatat ilahtua voidessasi avustaa Debianin osaprojekteja kuten Debian Jr. (http://www.debian.org/devel/debian-jr/) ja Debian Med (http://www.debian.org/devel/debian-med/). Jos työskentelet vapaiden ohjelmien yhteisössä millä tahansa tavalla, käyttäjänä, ohjelmoijana, kirjailijana tai kääntäjänä, olet jo tukemassa vapaiden ohjelmien aatetta. Avustaminen on palkitsevaa ja hauskaa sekä auttaa tutustumaan uusiin kavereihin ja siitä tulee hyvä olo. ------------------------------------------------------------------------------- A. sarge-järjestelmän hallinnointi ---------------------------------- Tässä liitteessä neuvotaan miten varmasti saadaan asennettua tai päivitettyä julkaisun sarge paketteja ennen päivitystä julkaisuun etch. Tämän pitäisi olla tarpeellista vain erikoistilanteissa. A.1. sarge-järjestelmän päivitys -------------------------------- Periaatteeltaan tämä ei eroa muista tekemistäsi julkaisun sarge päivityksistä. Ainoa ero on että ensin on varmistuttava pakettiluettelon yhä sisältävän julkaisun sarge paketteja kuten selitetään kohdassa Kohta A.2, `Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen'. Jos päivität järjestelmän Debianin asennuspalvelinta käyttäen, se päivitetään automaattisesti viimeisimpään julkaisun sarge korjauspäivitykseen. A.2. Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen ----------------------------------------------- Jos tiedostossa `/etc/apt/sources.list' on rivejä jotka viittaavat jakeluun "stable", on julkaisu etch käytännössä jo käytössä. Jos komento `apt-get update' on jo suoritettu, voidaan palata vanhaan tilanteeseen vaivattomasti seuraavassa selitettävällä tavalla. Jos julkaisusta etch on jo asennettu paketteja, ei luultavasti ole järkeä asentaa enää paketteja julkaisusta sarge. Tässä tapauksessa on tehtävä päätös jatketaanko vai ei. Pakettien palauttaminen vanhaan versioon on mahdollista, mutta sitä ei käsitellä tässä. Muokkaa tiedostoa `/etc/apt/sources.list' mielimuokkaimellasi (käyttäjänä root) ja tarkista kaikilta riveiltä joiden alussa on `deb http:' tai `deb ftp:' onko niillä viittaus jakeluun "`stable'". Jos on, vaihda `stable' tilalle `sarge'. Jos on rivejä jotka alkavat `deb file:', on sinun tarkistettava onko niiden osoittamassa paikassa julkaisun sarge vai julkaisun etch varastoalue. _Tärkeää!_ Älä muuta mitään riviä jonka alussa on `deb cdrom:'. Rivin muuttaminen tekee siitä kelvottoman ja komento `apt-cdrom' on suoritettava uudelleen. Älä huoli jos "cdrom"-rivillä viitataan jakeluun "`unstable'". Tämä on normaalia vaikkakin hämäävää. Mikäli olet tehnyt muutoksia, tallenna tiedosto ja suorita # apt-get update pakettiluettelon päivittämiseksi. ------------------------------------------------------------------------------- Debian GNU/Linux 4.0 ("etch"), Alpha julkistusmuistio Josip Rodin, Bob Hilliard, Adam Di Carlo, Anne Bezemer, Rob Bradford, Frans Pop (tällä hetkellä), Andreas Barth (tällä hetkellä), Javier Ferna'ndez-Sanguino Pen~a (tällä hetkellä), Steve Langasek (tällä hetkellä) $Id: release-notes.en.sgml,v 1.312 2007/08/16 22:24:38 jseidel Exp $